Suomessa tapahtuu noin 15 000–20 000 aivovamma vuodessa, ja noin puolet näistä sattuu 15–34-vuotiaille. Kun mukaan lasketaan vammautuneen lähipiiri, aivovamma koskettaa noin puolta miljoonaa suomalaista. Pienillä lapsilla aivovammautumisen syy on useimmiten putoaminen ja nuorilla liikenneonnettomuus.
Aivovamma on ulkoisen voiman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta, liike-energiasta tai aivoihin tunkeutuvasta esineestä.
Lasten ja nuorten tapaturmaisista aivovammoista noin 90 % ovat lieviä. Lääkärissä olisi kuitenkin hyvä käydä aina päävamman saatuaan. Vaikka päävamma olisikin todettu lieväksi, on tärkeä seurata mahdollisia uusia tai voimistuvia oireita. Erittäin lievästä aivovammasta, eli niin sanotusta aivotärähdyksestä, valtaosa toipuu oireettomiksi. Keskivaikeassa tai vaikeassa aivovammassa nuorelle jää usein erilaisia jälkioireita, ja myös toimintakyky voi laskea.
Aivovamman aiheuttamia yleisimpiä oireita ovat päänsärky, väsymys, keskittymisvaikeudet, muistipulma ja tunne-elämän ja sosiaalisen kanssakäymisen vaikeudet
Aivovamman jälkitilan oireet eivät usein näy päälle päin, ja muiden onkin vaikea ymmärtää ja tulkita vammautuneen nuoren oireita ja käyttäytymistä. Oireet voivat haitata merkittävästi esimerkiksi koulussa käyntiä, opiskelua, työssäkäyntiä ja sosiaalista elämää. Oireisiin on saatavissa apua ja tukea sekä keinoja, joilla arjen toimintoja voidaan helpottaa. Aivovamman oireet eivät kosketa ainoastaan vammautunutta henkilöä itseään, vaan koko lähipiiriä. Vammasta ja sen vaikutuksista kertominen lapsen tai nuoren kanssa toimiville auttaa ymmärtämään ja helpottaa toimintaa esimerkiksi koulussa.
Aivovammoista toipuminen on hyvin yksilöllistä, ja toipumisen etenemistä onkin vaikea ennustaa. Vamman vaikeusaste ja sijainti, nuoren ikä, aiempi toimintakyky ja kuntoutus- ja tukipalveluiden saatavuus vaikuttavat toipumiseen. Vammautuneet henkilöt saavat usein vamman mukaan erilaisia lääkinnällisen kuntoutuksen ja sosiaalihuollon palveluja arkiselviytymisensä tueksi. Tavallisimmat lääkinnällisen kuntoutuksen muodot ovat neuropsykologinen kuntoutus sekä fysio- ja toimintaterapiat. Myös puheterapiaa saatetaan tarvita. Kela, Aivovammaliitto ja Tatu ry tarjoavat lyhytkestoisia sopeutumisvalmennuskursseja ja kursseja vammautuneille ja heidän läheisilleen tilanteeseen sopeutumisen tueksi.
Perhe on nuorelle aivovamman saaneelle tärkeä tuen ja kannustuksen lähde. Koti on paikka, jossa voi turvallisesti kokea niitä vaikeita tunteita, joita vammautuminen aiheuttaa. On tärkeää, että perhe monipuolisesti tukee ja käsittelee vammautumisen aiheuttamaa kriisiä ja harjoittelee uudenlaisia tapoja yhdessä toimimiseen ja elämiseen. Erityisen tärkeää on tukea perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja auttaa perhettä löytämään uusia selviytymisen keinoja haastavassa tilanteessa.
Vinkkejä kouluun, opiskeluun tai työelämään paluuseen
Aivovammoihin tyypillisesti liittyvä väsyvyys tulee ottaa huomioon kouluun, opintoihin tai töihin paluuta suunnitellessa. Jos olet koululainen tai opiskelija, saatat tarvita jonkin aikaa vapaata opinnoista. Kun palaat takaisin opintojen pariin, olisi hyvä aloittaa hieman kevyemmin. Aluksi saattaa olla vaikeaa keskittyä oppitunnilla tai saatat unohtaa tiettyjä yksityiskohtia. Myös koulutehtävien tekeminen saattaa viedä tavallista enemmän aikaa.
Meluisa luokkahuone voi saada sinut ärsyyntymään tai toisaalta väsymään helpommin. Voi olla hyvä kertoa opettajalle, että olet saanut aivotärähdyksen tai sitä vaikeamman aivovamman, joka saattaa vaikuttaa oppimis- ja keskittymiskykyysi. Näin opettajasi ymmärtää paremmin tilannettasi, mikäli sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä.
Työhön palatessa voi olla tarpeellista pitää lepotaukoja työpäivän aikana, tai voit aloittaa hieman lyhennetyillä työpäivillä. Väsyvyys vaikuttaa keskittymiskykyyn, joka on hyvä huomioida työtehtäviäsi suunnitellessa. Työhön paluun voi aloittaa myös työkokeilun kautta, jolloin työkykyäsi ja jaksavuuttasi voidaan arvioida yhdessä työnantajasi kanssa ja sinun työkuvaasi voidaan muuttaa työkykysi mukaiseksi.
Nuorten aivovammat on aihe, jota on tutkittu ainakin Suomessa vähän, ja se olisikin mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Nuorten aivoissa tapahtuu ihmisen normaaliin kehittymiseen liittyviä muutoksia, joten miten aivovamma yhdistettynä tähän kehitykseen kaikkine hormonimyrskyineen vaikuttaa? Heitänkin tässä haasteen tutkijoille, Aivovammaliitosta saatte yhteistyökumppanin tutkimukselle.
Teksti: Päivi Puhakka
toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto ry