Nimi?
Vera Mäkelä
Lyhyesti vammautuminen?
Kaatuminen maastopyöräkisoissa kesällä 2020
Mitä työtä/opiskelua teit ennen vammautumista?
Toimin yrittäjänä hyvinvointialalla
Oletko pystynyt jatkamaan samassa ammatissa?
Odotan pääsyä työkokeiluun omassa rakkaassa työssä
Mitä olet oppinut itsestäsi vammauduttuasi?
Olen aina ollut sitkeä ja huumorintajuinen, tämän koettuani tajuan, että olenkin sitkeämpi kuin luulin.
Miten kuvailisit itseäsi yhdellä lauseella?
Olen iloinen, empaattinen, ystävällinen, huumorintajuinen, kekseliäs ja välittävä ihminen.
Onko sinulla lemmikkiä, jos on niin mikä?
Sekarotuinen koira Fuji
Miten lemmikkisi vaikuttaa elämääsi?
Tuo valtavan paljon iloa ja onnea
Mikä piristää sinun arkeasi?
Ystävät, eläimet, luonto, hyvä ruoka, liikunta ja hassuttelu
Kuinka toivoisit ihmisten kohtaavan vammautuneen?
Moni ei minun tapauksessani ymmärrä aluksi tapaavansa vammautunutta, kun kävelen omin jaloin. Välillä tuntuu siltä että, jos olisi jalka paketissa saisin apua ja sen pyytäminen olisi hyväksyttävää. Inhoan vähättelyä, koska en koskaan ole valittanut pienistä, ja sen toivoisin loppuvan. Jatkuva selittäminen siitä miksi ei kykene tai jaksa on itsellekin inhottavaa.
Mitä toivoisit, että muut ymmärtäisivät aivovammasta?
Se muuttaa ihmisen elämän täysin, kestää kauan muodostaa uusi minä ja hyväksyä moni asia. Se rajoittaa elämää paljon enemmän kuin ulospäin näkyy. Uskon, että jokainen vammautunut haluaa keskittyä hyvään, tsemppaa parhaansa, jotta jaksaisi arjessa, kuntouttaa itseään niin ahkerasti kuin kykenee ja haluaisi palata entiseen minäänsä ja tekemisiinsä. Silloin vähättely sattuu. Meidän elämämme muuttuu fyysisesti, kognitiivisesti, henkisesti ja valitettavasti usein myös taloudellisesti.