Miten olla läsnä tässä hetkessä, eikä jäädä jumiin menneeseen tai murehtia tulevaa? Tästä keskusteltiin Leena Janatuisen (linkki vie Leenan yrityksen nettisivuille) alustamassa verkkovertaistapahtumassa.
Ilta alkoi rentoutusharjoituksella, jossa kaikki saivat hiljentyä ja löytää itsensä keskittymään siihen, mitä tuntemuksia omassa kehossa on. Erilaiset läsnäoloharjoitukset jatkuivat luennon aikana, ja niiden aikana mietittiin esimerkiksi aiheita kiitollisuudelle.
Janatuinen kertoi tietoisella läsnäololla olevan monia hyviä vaikutuksia ihmisten yleistä hyvinvointia ajatellen. Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo auttaa alentamaan esimerkiksi stressitasoja ja ahdistusta sekä madaltamaan verenpainetta. Tietoiseen läsnäoloon liittyy läheisesti tunteiden tiedostaminen ja niiden hyväksyminen. Kaikkia tilanteita ei voi heti hyväksyä, ja tällöin voi hyväksyä, että hyväksyminen ei vielä tuolloin onnistu. Tämäkin on sallittua, korostaa Janatuinen.
Tunteet kuuluvat elämään ja ne voivat tuntua kehossa. Suru, viha ja nolostuminen voivat olla uloskin päin näkyviä tunteita, mutta tuntua kehossa erityisellä tavalla. Janatuinen antaa myös esimerkkinä rakastumisen, joka aiheuttaakin jos jonkinlaisia tunteita.
Keskustelun voima
Mielenhuollon ja keskustelun voimaa ei myöskään voida ohittaa, kertoo Janatuinen. Läsnäoloa voi löytää keskustelussa ystävien, perheenjäsenten, vertaistuen ja terapian kautta. Myös keskustelu voi alentaa stressitasoja.
Keskustelun lisäksi Janatuinen vinkkasi myös muita itselleen toimivia keinoja löytää läsnäolo arjesta. Näistä myös yhteisessä keskustelussa nousivat esille luonnossa rauhoittuminen ja sen tarkkailu, liikunta ja luova tekeminen. Luova tekeminen on kaikille mahdollista, vaikka siitä olisi koulussa huonoja kokemuksia. Keskustelussa nostettiin esille myös lasten ja eläinten kanssa puuhailu ja käsityöt.
Keho voi joskus jopa kaivata tiettyjä asioita, ja kehoa kannattaa kuunnella. Venyttely, saunominen ja itsensä hemmottelu kuuluvat läsnäoloon ja mielenhuoltoon. Itsensä kuuntelemiseen liittyy myös myötätunto itseään kohtaan. Itselleen voi olla armollinen, lempeä ja myötätuntoinen, aivan niin kuin on myötätuntoinen hyvää ystävää kohtaan. Lempeys itseään kohtaan voi lisätä joustavuutta ja auttaa löytämään ja näkemään uusia mahdollisuuksia.
Ilta päättyi yhteiseen keskusteluun, jossa osallistujat jakoivat omia vinkkejään läsnäoloon ja rentoutumiseen. Rentoutuminen voi olla vaikeaa aivovammautuneelle henkilölle ja sitä voi joutua harjoittelemaan. Itselleen sopivat rentoutusharjoitukset ja tietoisen läsnäolon saavuttaminen voivat vaatia hieman opettelua mutta tulokset puhuvat puolestaan.
Teksti: Lotta-Kaisa Mustonen
Kuva: Leena Janatuisen kotialbumista