Aivovamman saaneiden vakuutuskorvauskiistat voivat pitkittyä vuosiksi ja kuormittaa jo valmiiksi heikentyneen toimintakyvyn kanssa eläviä ihmisiä. Aivovammaliiton ja Helsingin yliopiston tutkijan Jaakko Taipaleen vuonna 2024 tekemän kyselyn mukaan lähes puolet korvauskysymykseen vastanneista oli saanut kielteisen korvauspäätöksen. Myös YLEn MOT-ohjelma tarttui tähän ongelmaan tuoreessa Gabriel vastaan vakuutusyhtiö -dokumentissaan. Voit katsoa sen Yle Areensta tästä linkistä.
Helsingin yliopiston tutkija Jaakko Taipale toteutti yhteistyössä Aivovammaliiton kanssa kyselyn, johon vastasi 224 aivovamman saanutta henkilöä.
Vakuutuskorvauksia koskevaan kysymykseen vastasi 166 henkilöä. Heistä 40 prosenttia ei ollut saanut hakemiaan korvauksia ja oli valittanut päätöksestä. Lisäksi seitsemän prosenttia oli saanut kielteisen päätöksen mutta ei ollut valittanut siitä. Useimmiten syy valittamatta jättämiseen oli voimavarojen, osaamisen ja rahan puute. Kaikki eivät samoista syistä hakeneet vakuutuskorvauksia lainkaan.
Vakuutuskiistoissa on usein kyse siitä, pystytäänkö osoittamaan oireiden johtuvan tapaturmassa syntyneestä aivovammasta. Jos aivovammaa ei tunnisteta tai kirjata asianmukaisesti heti tapaturman jälkeen, korvausten saaminen voi vaikeutua.
– Vamman syy-yhteys vammatapahtumaan on tyypillinen kiistanaihe, Jaakko Taipale toteaa.
Vakuutusasioiden käsittelyajat vaihtelivat huomattavasti. Kyselyyn vastanneista lähes joka viidennen vakuutusasia oli ollut käsittelyssä yli kymmenen vuotta. Osalla asian käsittely oli edelleen kesken tutkimuksen tekoaikana. Kyselyn perusteella vakuutusasioiden käsittely voi siis venyä yli vuosikymmenen mittaiseksi, ja keskimäärin niihin kului viisi vuotta.
Kyselyyn vastanneista 60 prosenttia kertoi myös diagnoosinsa muuttuneen. Lääkärien erilaiset arviot vamman vaikeusasteesta voivat osaltaan johtaa pitkittyneisiin korvauskiistoihin.
Vakuutuskiista heikentää terveyttä entisestään
Pitkät käsittelyajat, toistuvat valitukset ja kielteiset korvauspäätökset kuluttavat aivovamman saaneiden voimavaroja. Useat vastaajat kertoivat, ettei heidän vointinsa tai jaksamisensa riittänyt valituksen tekemiseen. Lähes neljäsosalla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia palkata juristia, vaikka he olisivat tarvinneet oikeudellista apua.
– Vakuutuskorvauskiistat saattavatkin sairastuttaa korvausten hakijan entistä pahemmin, Jaakko Taipale toteaa.
Tutkija nostaa esiin myös vakuutuskiistojen vaikutuksen luottamukseen yhteiskuntaa kohtaan. Jos vakuutusjärjestelmän turvaverkko pettää, luottamus voi heikentyä myös muita yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan.