Kasvukausi on nyt parhaimmillaan. Kasvien hoitaminen tuo monelle sisältöä elämään. Helpoimmillaan iloa – ja myös hyötyä – kasveista saa kasvattamalla yrttejä keittiön ikkunalla. Puutarhaliiton (linkki vie järjestön nettisivuille) toimitusjohtaja Timo Taulavuori antaa vinkkejä siitä, miten meistä jokainen voi ottaa kasvit osaksi elämäämme.
Myös sellaisten ihmisten, jotka eivät ole varsinaisesti kiinnostuneita puutarhoista, verenpaine ja stressihormoniatasot alentuvat puistoissa ja puutarhamaisessa ympäristössä. Puutarhaliitto ry:n toimitusjohtaja Timo Taulavuori johdattaakin meidät kasvien maailmaan.
– Ylipäätään käsillä tekeminen ja samalla aistien hyödyntäminen aktivoi ihmistä monella tavalla. Tiedämme tutkimusten perusteella esimerkiksi sen, että tanssi lisää aivojen hyvinvointia, sillä se tukee muistia, keskittymiskykyä ja luovuutta sekä parantaa hienomotoriikkaa. Puutarhanhoito ja kasveista huolehtiminen sisältävät näitä samoja elementtejä.
Kasveja ei voi hoitaa vain monotonisesti suorittamalla. Käsillä tekemisen lisäksi on puuhaan keskityttävä. Värit ja tuoksut tuovat samalla positiivisia virikkeitä aisteillemme.
Timo Taulavuori muistuttaa, että kasvien hoitamisen on tarkoitus olla mukavaa tekemistä. Hän toteaa, että jos aivovamma on tuonut mukanaan esimerkiksi keskittymiskyvyn vaikeuksia ja väsyvyyttä, kannattaa kasvien hoitaminenkin tehdä pienissä erissä.
– Ei pidä haalia liikaa tehtäviä yhdelle päivälle, sillä kasvien kanssa puuhastelun on tarkoitus olla virkistävää eikä turhauttavaa.
Korona-aikana todettiin, että erityisesti yksinäisille ja syrjäytymisvaarassa oleville ihmisille oli eduksi, jos heillä oli hoivattavanaan kasveja tai lemmikkieläimiä.
– Yksinäiselle ihmisille huonekasvin tai kukkivan parvekekasvin hoitaminen voi olla päivän ilopilkku. Kasvi on elävä kokonaisuus, joka muuttaa muotoaan jatkuvasti. Esimerkiksi kukinnan edistymisen seuraaminen tuo virikkeitä päivään.
Puutarhan voi tuoda parvekkeelle
Kasveista iloitsemiseen ei vaadita laajaa puutarhaa, vaan parvekekin on oiva ympäristö mitä moninaisimmille kasveille.
– Parvekkeelle ei enää haluta vain niitä perinteisiä pelargonioita, vaan nykyään hyödynnetään kaiteet ja seinät. Erityisesti lasitetulla parvekkeella vehreyttä voi ihailla varhaisesta keväästä aina marraskuulle saakka.
Timo Taulavuori toteaa, että parvekkeellakin voi kasvattaa monivuotisia marjapensaita, raparperia ja havukasveja, kunhan ruukku on tarpeeksi iso. Perunanmaankin voi perustaa parvekkeelle istuttamalla perunat sankoon. Ihan tavallinen ämpärikin käy, mutta tarkoitusta varten on olemassa erikseen perunankasvatukseen suunniteltuja sisä- ja ulkokorin sisältäviä sankoja. Jos perunoita kasvattaa tavallisessa sangossa, kannattaa valita mahdollisimman tumma väri, etteivät perunat ala vihertää.
Välimeren maista vaikutteitaan saanut parvekekasvillisuus on yksi nykytrendeistä.
– Kasvukausi on Suomessa hieman pidentynyt, ja parvekkeen lasitus pitää lämmön varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn, joten nykyään moni valitsee parvekekasveiksi oliivipuita, rosmariinia, laventelia, viiniköynnöksiä ja sitruspuita. Ne ovat selkeitä ja yksinkertaisia hoitaa, ja tuovat samalla lomafiiliksen. Sitruspuun voi ottaa talveksi sisälle. Jos on kylmäkellari tai muu valoisa ja viilejä tila, oliivin ja rosmariinin voi kantaa sinne talvehtimaan.
Leikittele väreillä
Kasvatti kasveja sitten parvekkeella tai puutarhassa, kannattaa oikeaan ilmansuuntaan valita sopivat kasvit. Siinä, missä yksi tykkää paahteesta, toinen nuupahtaa alta aikayksikön.
– Pelargonia on aurinkoisille paikoille ehdoton ykkönen, sillä se kestää sekä märkyyttä että kuivuttaa, ailahtelevia oloja ja kukkii sitkeästi taukoamatta. Esimerkiksi orvokit nuupahtavat kuumuudessa, joten niille sopii varjoisampi sijainti. Yksi suosikeistani on miljoonakello, joka sopii parvekelaatikoihin, piharuukkuihin ja amppeleihin. Runsaimmin ne kukkivat aurinkoisella paikalla, ja kukkimista varmistaa viikoittainen lannoitus. Varjoisaan paikkaan ja idän suuntaan suosittelen esimerkiksi ahkeraliisoja ja begonioita.
Nykyään suosittuja ovat myös värinokkoset eli peipit, heinät ja roikkuva koristebataatti. Monet näistä sopivat myös puolivarjoisille parvekkeille.
Teki istutuksen sitten puutarhaan tai parvekkeelle, suosittelee Timo Taulavuori samaan kokonaisuuteen kolmenlaisia kasveja: ylöspäin kasvavia, alaspäin roikkuvia ja tasaisesti mullanpeitoksi levittäytyviä.
– Lisäksi suosittelen tekemään näyttäviä sekaistutuksia. Esimerkiksi hyötykasvien, kuten yrttien ja salaattien, lomaan kannattaa lisätä samettiruusuja, sillä ne ovat paitsi kauniita – ja syötäviäkin – torjuvat ne lisäksi kirvoja ja muita tuholaisia.
– Aikaisemmin oli vallalla sävy sävyyn -ajattelu, mutta siitä on usein jo luovuttu. Nykyään värejä käytetään iloisesti sekaisin. Eiväthän luonnonkasvitkaan asettaudu kasvupaikoilleen värien mukaan. Monivärinen istutus on ilo silmälle, mutta monivärisyys on ilo myös hyönteisille.
– Puutarhaan kannattaa valita usean värisiä kukkia ja siksikin, että erilaiset värit houkuttelevat erilaisia hyönteisiä. Jos tarjolla on vain yhdenvärisiä kasveja, on hyönteisten kannalta heille tarjolla oleva eväs melko laihaa.
Kokonaisvaltainen kokemus
Puutarhan hyvinvointia edistävät vaikutukset heräävät aistiemme kautta. Luonto ja puutarha aktivoivat mieltämme ja kehoamme voimaan paremmin. Aktiivinen aistien herättely puutarhaympäristössä tehostaa elämyksien havainnointia ja parantaa samalla hyvinvointiamme.
Tämä on lyhennelmä painetussa Aivoitus-lehdessä 2/2024 julkaistusta jutusta. Jos haluat tutustua Aivoitus-lehteen, tilaa näytekappale järjestösihteeri Anu Kainulaiselta osoitteesta anu.kainulainen@aivovammaliitto.fi
Teksti ja kuva: Pia Kilpeläinen