Aivovammaliiton suunnittelija Lotta-Kaisa Mustonen osallistui THL:n Vammaispalvelujen neuvottelupäiville helmikuussa 2023. Hän kirjasi muistiin hyvinvointialueisiin liittyviä seikkoja.
Vaikka hyvinvointialueet ovat vuoden vaiheessa aloittaneet toimintansa, monelle on edelleen epäselvää, mistä hyvinvointialueilla päätetään ja minkälaisia vaikuttamiskeinoja meillä kaikilla on. Hyvinvointialueet ottivat haltuunsa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä pelastustoimen, ja näiden asioiden järjestysvastuu on nyt poistunut kuntien harteilta. Hyvinvointialueita on kaikkiaan 21, ja suurin osa suomalaisista asuu hyvinvointialueilla. Ainoastaan Helsinki ja Ahvenanmaa järjestävät omat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelunsa sekä pelastustoimensa kuten ennenkin.
Eeva Nykänen, johtava asiantuntia Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tiivisti Vammaispalvelujen neuvottelupäivillä erilaiset kansalaisen osallisuuden keinot. Hyvinvointialueella asuva voi kuulua yhteen tai useampaan ryhmään, joiden osallisuus on hyvinvointialueilla tärkeää niiden toimivuuden kannalta.
Asukkaat
Ensimmäinen näistä ryhmistä on luonnollisesti alueen asukkaat. Täysi-ikäinen hyvinvointialueella asuva saa äänestää aluevaaleissa, mutta asukkailla on myös muita lakiin perustuvia oikeuksia, kuten esimerkiksi aloiteoikeus, osallistuminen keskustelu- ja kuulemistilaisuuksiin ja asukasraadit. Hyvinvointialue voi järjestää myös neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, sellaisia, joita on tähän asti järjestetty ainoastaan kahdesti Suomen historiassa ja silloinkin valtakunnallisesti. Nämä äänestykset olivat vuonna 1931 ennen kieltolain poistamista ja vuonna 1994 ennen Suomen liittymistä Euroopan Unioniin. Neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos ei ole koskaan hallintoelimiä sitova, vaan toimii lähinnä mielipidemittauksen tavoin. Hyvinvointialueen neuvoa antava kansanäänestys koskettaa ainoastaan sitä hyvinvointialuetta, jossa äänestys järjestetään.
Aluehallituksen tulisi kuulla alueella asuvien tai pitkäaikaisesti oleskelevien henkilöiden mielipiteitä alueella tapahtuvista päätöksistä. Alueen tulee myös tukea erilaisia kansalaisosallistumisen keinoja, kuten esimerkiksi järjestötoimintaa (Laki hyvinvointialueista, 29§). Aluevaalien äänestysprosentti jäi vaaleissa alhaiseksi ja tärkein vaikuttamiskanava asukkaan kannalta on äänestäminen. Seuraavat aluevaalit ovat vuonna 2025.
Tiettyyn väestönryhmään kuuluvat
Toinen on tiettyyn väestöryhmään kuuluvat. Alueella toimii kolme vaikuttamistoimielintä: vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto. Näillä neuvostoilla on lain mukaan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamiseen (Laki hyvinvointialueesta, 32§). Neuvostoja tulee kuulla, kun tehdään päätöksiä, jotka liittyvät väestöryhmää koskevaan asiaan. Neuvostot voivat laatia erilaisia lausuntoja, kannanottoja ja tehdä alueen toimintaan liittyviä aloitteita. Yksittäinen ihminen voi olla esimerkiksi vammainen nuori tai vaikkapa maahanmuuttajataustainen vanhus. Neuvostojen yksi tärkeimmistä tehtävistä onkin huomioida kaikenlaiset omaan väestöryhmäänsä kuuluvat henkilöt.
Palveluita käyttävä asiakas
Kolmas ryhmä on asiakkaat, eli hyvinvointialueen palveluita käyttävät. Ensi alkuun asukkaat ja asiakkaat hyvinvointialueella saattavat kuulostaa täsmälleen samalta asialta, ja sitä ne hyvin pitkälti myös ovatkin. Asiakkaiden osalta palvelupolkujen toimivuus on avainkysymys. Asiakkaiden kuuleminen esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaasta sosiaalihuollon asiakkaaksi on ensiarvoisen tärkeää, ja alueiden tulisi ottaa näiden asioiden toimivuus huomioon. Näissä erilaiset asiakasraadit tulevat tärkeiksi, ja näissä on joskus myös paikkoja kokemustoimijoille.
Valvonta
Nyt kun hyvinvointialueet on perustettu, kuka toimintaa valvoo? Aluehallituksen tehtävä on toteuttaa ja valvoa hyvinvointialueen etujen toteutumista, mutta tarkastuslautakuntien tehtävä on varmistaa, että alueen oma valvonta toimii ja että aluehallitus toimii asianmukaisesti. Se, mihin seuraavaksi esimerkiksi THL:n tutkijat kiinnittävät huomionsa on, miten näitä mainittuja ryhmiä kuullaan ja minkälainen merkitys kuulemisille annetaan.
Hyvinvointialueet ja vammaispalvelujen nykytila
”Oletko huomannut omassa terveyskeskuksessasi tai sairaalassasi muutoksen hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa? Ei hätää, jos et ole: tämä on merkki siitä, että siirtymä on sujunut odotetusti. Asiakkaat huomaavat muutoksen, jos palvelut muuttuvat.” Näin asiaa kuvaili Sami Uotinen, johtava lakimies Hyvinvoitialueyhtiö Hyvil Oy:stä. Hyvil Oy koostuu pääasiassa entisistä Kuntaliiton työntekijöistä, jotka ovat neuvoneet kuntia soteen ja pelastustoimeen liittyvissä asioissa ennen hyvinvointialueiden toiminnan alkua.
Paneelikeskusteluun hyvinvointialueiden vammaispalveluista Uotisen lisäksi osallistuivat Merja Mäkisalo-Ropponen Eduskunnan vammaisasian yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, Sari Kokko Vammaisfoorumin hallituksen puheenjohtaja ja Päivi Nurmi-Koikkalainen THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimin johtava asiantuntija. Paneelikeskustelua oli vetämässä Anu Muuri, THL:n kehittämispäällikkö.
Huomiota paneelikeskustelussa herätti se, kuinka erilaisessa asemassa erilaiset hyvinvointialueet ovat. Toisilla alueilla oli kuntayhtymien jälkeen jo selkeämmät palvelut, vaikka niihinkään ei panelistien mielestä pidä tyytyä. On tähdättävä parempaan ja saatava palveluista tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia koko Suomessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella pyritään sitoutumaan vammaisvaikutusten arviointiin hyvinvointialueella. Tämän lisäksi siellä on sitouduttu noudattamaan YK:n vammaisyleissopimusta.
Vammaispalvelujen toimivuudessa on erityisen tärkeää huomioida osallisuus ja yhdenvertaisuus. Merja Mäkisalo-Ropponen ja Sari Kokko painottivat puheenvuoroissaan sitä, että vammainen henkilö ei ole ainoastaan asiakas, vaan voi olla myös ammattilainen tai luottamushenkilö. Näitä asioita ei voida unohtaa hyvinvointialueen toiminnassa. Samat palvelut ja toimet koskettavat niin vammaisia kuin ei-vammaisiakin henkilöitä. Siksi panelistit pitävätkin tärkeänä, että vammaispalvelut huomioitaisiin kaikissa vaiheissa hyvinvointialueiden suunnittelu- ja kehitystyötä.
Sari Kokko nostaa esille myös sen, miten sekä aluehallituksen että vammaisneuvostojen olisi järkevää käyttää vammaisjärjestöjen asiantuntemusta. Järjestöt toimivat valtakunnallisesti, ja järjestöissä ajetaan niitä asioita, joita palveluiden käyttäjät alueilla ovat tuoneet esille.
Panelistit olivat kaikki yhtä mieltä siitä, että nyt jos koskaan on hetki parantaa palveluita. Vaikka hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa, niiden toiminta on todennäköisesti valmis vasta seuraavissa vaaleissa. Nyt voi pitää vähän metakkaa itsestään, jotta meidät kaikki kuullaan hyvinvointialueilla.
Teksti: Lotta-Kaisa Mustonen
Kuva: Kuvituskuva