Hallituksen esitys eduskunnalle sairauspäivärahan muutoksia ja sosiaaliturvarahastojen säästöjen kanavointia koskevaksi lainsäädännöksi
Lausuttavaa sosiaaliturvarahastoihin kohdistuvien säästöjen kanavoinnista?
Näemme riskinä pienyritysten (Suomen yrityksistä 95,5%) mahdollisuuden tai halun työllistää uusia
työntekijöitä, jos heidän sairasvakuutuskulunsa kasvavat. Tämä ei rohkaise pienyrityksiä
palkkaamaan osatyökykyisiä henkilöitä, vammaisista ihmisistä moni on osatyökykyinen ja jää jo nyt
työmarkkinoiden ulkopuolelle.
Lausuttavaa sairauspäivärahan laskentakaavan muuttamisesta?
– Laskentakaavan muutos koskettaa laajaa osaa pienituloisista, joihin myös suuri osa työelämässä
olevia vammaisia ihmisistä kuuluu. Tulojen vähentyminen koskettaa kaikista eniten pienituloisia,
eikä niinkään suurituloisia tai vakavaraisia henkilöitä. Huomionarvoista on myös se, että
pienituloisilla aloilla, joita laskentakaavan muutos koskettaa, työntekijöistä suurin osa on naisia.
Laskentakaavan muutos on tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysymys.
– Työllisyyden tukemiseen tähtäävät kuntoutusraha ja osasairaspäivärahan aleneminen heikentää
henkilön motivaatiota ja mahdollisuuksia palata työelämään. Tämä voi vaikuttaa henkilön
kokonaishyvinvointiin, jolloin muiden palveluiden käyttö (mielenterveysongelmat, ahdistuneisuus,
syrjäytyneisyys) lisääntyy ja tätä myöten kustannukset lisääntyvät.
Lausuttavaa taloudellisista vaikutuksista?
Kokonaisvaikutukset pitkällä aikavälillä eivät ole selvillä.
Lausuttavaa työllisyysvaikutuksista?
– Riskinä sairauksien pitkittyminen, koska sairaslomalla ei taloudellisten syiden vuoksi voi olla
sairauden vaatimaa aikaa. Esityksessä mainitaan, ettei töihin liian aikaisin palaamisen vaikutuksia ole
voitu arvioida, vaikka esitys arvioi kohderyhmän olevankin pieni.
– Hallituksen esityksessä mainitaan myös negatiiviset vaikutukset ihmisen työllisyyteen. Tälläkin
hetkellä, jo ennen säästötoimenpiteitä ja kanavointia, vammaisten ihmisten oikeus työhön toteutuu
huonosti. Tämä on todettu mm. VANEn ja Helsingin yliopiston tuottaman tutkimuksen pohjalta.
(Katsui ym. 2023: https://tuhat.helsinki.fi/ws/portalfiles/portal/283164457/loppuraportti.pdf)
– Kuntoutusrahan pienennys voi vaikuttaa vammaisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen
toteutukseen. Ammatillinen kuntoutus on usein pitkäkestoista, kuntoutusrahan turvin tapahtuvaa
työllistymiseen tähtäävää toimintaa.
Lausuttavaa vaikutuksista kotitalouksiin?
– Pienituloisten tulotaso tulee pienenemään pitkittyvissä ja vakavissa sairauksissa ja vammoissa,
esimerkiksi aivovamma.
– Tapauksissa, joissa vakuutusyhtiö ei myönnä vammautuneelle henkilölle korvausta, henkilön
toimeentulo on sairauspäivärahan ja työttömyystukien varassa. Vakuutusyhtiökiistat voivat kestää
useita vuosia, jolloin esimerkiksi aivovammautuneen henkilön tulotaso ja mahdollisuudet osallistua
yhteiskuntaan vähenee. Vakuutuskiistoissa huomioitavaa on yhteiskunnan regressio-oikeus
vakuutusyhtiöiltä.
Lausuttavaa vaikutuksista yrityksiin ja muihin työnantajiin?
– Riskinä on, että tartuntataudit leviävät työpaikoilla ja todellisuudessa henkilötyövuodet per vuosi
vähenevät, koska yhä useampi työntekijä on lyhyillä sairaslomilla.
– Mahdollisuus palkata osatyökykyisiä henkilöitä heikkenee.
Lausuttavaa vaikutuksista viranomaisiin?
Toimeentulotuen hakeminen lisääntyy, kustannukset ja lisätyöt hakemusten käsittelystä.
Lausuttavaa muista yhteiskunnallisista vaikutuksista?
– Kokonaiskustannukset tulevat kasvamaan, koska väestön sairastuvuus pitkittyy ja vaikenee.
Vaikutukset pienituloisten taloudelliseen tilanteeseen ja ostovoimaan yhteisvaikutuksessa muiden
säästö- ja sopeuttamistoimien kanssa.
– Hallituksen esityksessä kohdassa 5.1.2.2. mainittu työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvien
etuusjärjestelmien rakenteellinen uudistaminen olisi hyvin valmisteltuna ja toteutettuna
todennäköisesti olisi parempi vaihtoehto.
– Suomi on saanut useita kommentteja riittämättömästä sosiaaliturvasta. Viimeksi vuonna 2023
Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on linjannut Suomen sosiaaliturvan olevan liian
alhaisella tasolla. Vaikka esityksessä sanotaankin, että tämä säästötoimi ei kosketa kaikista
pienituloisimpia, me emme voi tietää minkälaiset yhteisvaikutukset tällä ja muilla
säästötoimenpiteillä on.
Lausuttavaa voimaantulosta ja siirtymäsäännöksestä?
Toivotaan voimaantulon lykkäämistä ja etuusjärjestelmien suurempaa rakenteellista uudistamista,
jossa huomioidaan vammaiset ja pienituloiset henkilöt tätä esitystä paremmin.
Muuta lausuttavaa esityksestä?
Laskelmissa on käytetty nykyisenlaista THL:n sairausluokitusta, jossa samaan kategoriaan on laitettu
mm aivovammat ja myrkytystapaukset. Kategoria on suuri ja heterogeeninen ja sen uusiminen on
tällä hetkellä käynnissä. Aivovamma on merkittävä potilasryhmä, joka aiheuttaa yhteiskunnalle
arviolta yli 2mrd kustannukset vuosittain. Huolena onkin, että tähän ryhmään kohdistuvat
vaikutukset ovat varsin erilaisia kuin esityksessä odotetaan, ryhmän heterogeenisyyden vuoksi.
Puhakka Päivi
Aivovammaliitto – Toiminnanjohtaja