Eväitä ensitietokurssilta

Oulun yliopistollisen sairaalan aivovammapoliklinikka (linkki avautuu ulkoiselle sivulle Oulun yliopistollisen sairaalan nettisivuille) pyrkii järjestämään kahdesti vuodessa ensitietotapahtuman, jossa annetaan eväitä elämään aivovamman kanssa. Toinen tilaisuuksista on päivän mittainen ensitietopäivä ja toinen on kolmipäiväinen ensitietokurssi.

Neuropsykologi Sari Kukkamaa, sairaanhoitaja Lotta Ahmala, sosiaalityöntekijä Eija Kojola-Klaavu sekä psykologiharjoittelija Senni Uusitorppa kertovat, että ensimmäiselle koronatauon jälkeen järjestettävälle ensitietokurssille osallistui seitsemän aivovammautunutta ihmistä ja kolme läheistä. Tietoa aivovamman muuttamaan elämäntilanteeseen tarjoili aivovammoihin perehtynyt lääkäri, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä sekä paikallisen aivovammayhdistyksen (linkki avautuu ulkoiselle sivulle Oulun seudun aivovammayhdistyksen nettisivuille) ja Aivovammaliiton edustajat. Erityisesti ensitietokurssilla tärkeässä roolissa ovat myös keskustelut ja niiden kautta saatava vertaistuki.

– Palaute on pääsääntöisesti aina hyvää. Ihmisiä saattaa etukäteen jännittää kurssille tuleminen, mutta palautteessa yleensä iloitaan siitä, että tuli lähteneeksi mukaan, vaikka antoisuuden lisäksi kurssilla olisi koettu myös raskaita hetkiä, toteaa Lotta Ahmala.

Kurssi voi olla raskas paitsi siksi, että vammautumishetki nousee monella elävästi mieleen keskustelujen aikana, mutta myös siksi, että kolmen päivän aikana tietoa tulee hurja määrä. Aivovamman jälkitilan oireet otetaankin aina huomioon. Esimerkiksi lounastauot ovat tarpeeksi pitkiä, jolloin syömisen päätteeksi on aikaa käydä päivänokosilla.

Tietoa ja tukea

– Kurssin sisältö on tietopainotteista, mutta keskusteluille ja vertaistuelle annetaan aina tilaa. Ensitietokurssi voi olla ensimmäinen kerta, kun aivovamman saanut tapaa toisen aivovammautuneen ja aivovammautuneen läheinen tapaa toisen aivovammautuneen läheisen, kertoo Sari Kukkamaa.

Osa ohjelmasta on kaikille yhteistä, mutta välillä vammautuneet ihmiset keskustelevat omassa ja läheiset omassa ryhmässään. Tämä antaa mahdollisuuden purkaa vertaisten kanssa myös niitä tunteita, joita ei halua oman perheen kesken ääneen sanoa.

– Ajatukset ja tunteet eivät ole vaarallisia. On hyvä, että saa tilaisuuden jakaa ajatuksiaan. Kurssin ryhmäkeskustelut tarjoavat sille turvallisen ympäristön, Lotta Ahmala toteaa.

Ensitietokurssille pääsee aivovammapoliklinikan kautta, joten valitettavasti kuka tahansa mistä päin Suomea hyvänsä ei voi kurssille mukaan kävellä. Paikallisuuden lisäksi on muitakin kriteereitä.

– Kurssia tarjotaan silloin, kun ajankohta koetaan oikeaksi. Oiretiedostuksen on jo pitänyt herätä, jotta osallistuja on valmis ottamaan tietoa vastaan. On yksilöllistä, koska on sopiva hetki osallistua kurssille. Tietoa on kuitenkin tärkeää saada niin varhaisessa vaiheessa kuin se on mahdollista, järjestäjät toteavat.

Teksti ja kuva: Pia Warvas

Kuvassa vasemmalta sosiaalityöntekijä Eija Kojola-Klaavu, sairaanhoitaja Lotta Ahmala neuropsykologi Sari Kukkamaa ja psykologiharjoittelija Senni Uusitorppa

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje