Olli Tenovuo, neurotraumatologian professori, Turun yliopisto:
”Mitä uutta aivovammoista?”
Suuret kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet monia ongelmakohtia aivovammalääketieteessä, ja kansainväliset työryhmät ovat tarttuneet näihin. Esityksessä keskitytään erityisesti muutoksiin aivovammojen diagnostiikassa ja luokittelussa
Marjaana Raukola-Lindblom, erikoispuheterapeutti, FL, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija, Turun yliopisto:
”Eläinavusteinen työskentely osana aivovamman saaneen henkilön vuorovaikutuksen kuntoutusta”
Jaana Sarajuuri, neuropsykologian erikoispsykologi, psykologian tohtori ProNeuron Neuropsykiatriakeskus, Aivovammaliitto ry:
”Aivovammojen neuropsykologinen oirekuva, kuntoutus ja hyvinvointi“
Aivovammoihin liittyvän kognitiivisen oirekuvan lisäksi esityksessä käsitellään erityisesti käyttäytymisen ja tunne-elämän säätelyn muutoksia, kokonaisvaltaista kuntoutusta ja kuntoutumista sekä hyvinvointia tukevia tekijöitä aivovamman jälkeen.
Henna Suikki, toimintaterapeutti YAMK, erityistason seksuaaliterapeutti NACS, Terapiaperhonen Oy:
”Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen ja auttaminen – toimintaterapeutti merkityksellisyyden ja kohtaamisen keskiössä.”
Suvi Patrikainen, Toimintaterapeutti AMK, Seksuaaliterapeutti, Seksuaalineuvoja, Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, Pari – ja perhepsykoterapian opiskelija:
”Pariterapia osana aivovamman kuntoutusprosessia. Mitä asioita paripsykoterapiassa tulisi ottaa huomioon? Terapiaprosessin esittely ja parin kokemuksia prosessista..”
Terapiaprosessin esittely ja parin kokemuksia prosessista. Suvi Patrikaisen pari – ja perhepsykoterapian opinnäytetyö.
Henrik Gustafsson, juristi, Invalidiliitto ry:
”YK:n vammaissopimus ihmisoikeuksien varmistajana.”
Kirsi Säynevirta, fysioterapeutti YAMK, Aikuisten neurologisen fysioterapian erikoisasiantuntija, Bobaht kouluttaja IBITA:
”Tanssin hyödyntäminen osana aivovamman kuntoutumista.”
Nico Ojala, kokemustoimija:
“Vammautumisen käsittely, itsetuhoisuus ja valokuvaus tunteiden ilmaisuna.”
”Vammauduin vuonna 2014 sattuneessa työtapaturmassa, jossa putosin yli neljän metrin korkeudelta saaden vaikean aivovamman ja niskan retkahdusvamman. Vammautumisen myötä sairastuin myös vaikeaan masennukseen. Vammautuminen muutti koko elämäni sekä perheen elämän, moni arkinen asia muuttui mahdottomiksi. Koska aivovamma vei minulta kyvyn käsitellä tunteita, löysin tähän avun valokuvaamisesta. Valokuvien avulla pystyin käsittelemään omia tuntemuksiani sekä ennen kaikkea näyttämään muille, miltä minun vammautumiseni tuntuu. Olen kohdannut paljon epäluuloja aivovamman vuoksi ja tämän takia päättänyt tulla julkisuuteen kertomaan, mitä on olla vammautunut. Tämä päätös on vienyt minua niin lehtiin, radioon kuin televisioonkin. Kouluttauduin myös Aivovammaliiton kokemustoimijaksi, jotta voisin auttaa muita vammautuneita kohtaamaan ne ennakkoluulot, joita tämä näkymätön vamma aiheuttaa.
Saana Kiviranta, kokemustoimija:
”Saana Kiviranta on tapaturmaeläkkeellä oleva selviytyjä ja kokemusvalmentaja. Saana tulee kertomaan oman tarinansa sekä jakaa omakohtaisen kokemuksen siitä, miten voi selvitä suuronnettomuudesta, törmäyksestä rekan kanssa, ja rakentaa elämänsä uudelleen aivovamman sekä traumojen kanssa. Haluan jakaa omaa tietoa siitä, mikä on tukenut minun toipumistani ja millä tavalla rakennan omaa arkeani.”