Aivovammaviikkoa vietettiin viikolla 46. Yksi viikon tapahtumista oli Aivovamma 2021 -tietokiertue, joka järjestettiin hybridinä, eli osallistujia oli sekä läsnä Oulussa että etäyhteyksien päässä. Paikan päällä tilaisuuteen osallistui 14 ihmistä ja etänä 49 kuulijaa. Hybridilähetys mahdollistaa aivovammatietouden saamisen asuinpaikasta riippumatta. Osa päivän luennoista tulee myöhemmin Youtube-kanavallemme (linkki avautuu ulkoiselle sivulle Aivovammaliiton Youtubeen).
Oulun yliopistollisen sairaalan aivovammapoliklinikan (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin nettisivuille) vastaava lääkäri ja neurokirurgian erikoislääkäri Mirva Nätynki piti yleisluennon aivovammoista. Hänen esityksensä käsitteli diagnostiikkaa, aivovammojen luokittelua, kuvantamistutkimuksia, erilaisia vammatyyppejä, Oulun aivovammapoliklinikan toimintaa ja aivovammojen jälkitilan arviointia ja pysyvän haittaluokan määrittelyä.
Nätynki kertoi, että Suomessa tulee joka vuosi arviolta 1 000 kuolemaan johtavaa, 1 000 vaikeaa, 4 000 keskivaikeaa ja 10 000–15 000 lievää aivovammaa. Suomalainen saa useimmiten aivovamman putoamis- tai kaatumistapaturman seurauksena. Vakavat vammat tulevat tyypillisimmin liikenneonnettomuuksissa ja kaatumisen seurauksena.
Kuntoutuja ja kuntoutuminen
OYSin Kuntoutusohjaaja Marjut Nisula-Tauriainen loi katsauksen siihen, mitä on kuntoutuminen ja kuka on kuntoutuja. Hän kertoi, että kuntoutuminen on tavoitteellinen prosessi, jossa kuntoutuja on keskeisessä ja aktiivisessa roolissa. Kuntoutuksessa heikentynyt tai menetetyksi koettu toimintakyky vahvistuu ja ihminen alkaa toimia paremmin oman itsensä hyväksi. Kuntoutuja on kuka tahansa, jolla on tarvetta lisätä tai ylläpitää toimintakykyään, jotta selviytyy omaan arkeen liittyvistä toiminnoista itseään tyydyttävällä tavalla. Kuntoutuksessa kuntoutuja on pääroolissa, ja ammattilaisen tehtävänä on tukea kuntoutujaa tämän tavoitteissa.
Kuntoutus puolestaan on toimintaa, jolla tuetaan ihmisten itsenäistä selviytymistä ja hyvinvointia sekä arkielämässä että elämänkaaren eri siirtymävaiheissa. Kuntoutuksella myös pyritään parantamaan kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.
Aivovammautuneelle ihmiselle yleisimpiä terapioita on neuropsykologinen kuntoutus, fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, musiikkiterapia, ratsastusterapia ja neuropsykiatrinen valmennus. Esimerkiksi
Voit lukea lisää neuropsykologisesta kuntoutuksesta esimerkiksi Kelan sivuilta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle), fysioterapiasta Suomen fysioterapeuttien sivuilta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle), toimintaterapiasta Toimintakeitaan sivuilta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle) ja puheterapiasta Suomen puheterapeuttiliiton sivuilta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle).