Ravinnolla on vaikutusta aivojen terveyteen, mielenterveyteen ja mielialaan. Virallisia ravitsemussuosituksia on paljon yleisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta, mutta ravinnon ja aivojen terveyden välisestä yhteydestä ei ihmisillä valitettavasti ole riittävästi tietoa. Aivojen terveydestä tulisi huolehtia läpi elämän oikealla ravinnolla, liikunnalla, levolla ja mielen tasapainolla. Aivojen hyvinvoinnista huolehtimisen voi aloittaa missä iässä tahansa, mutta sairauksien ennaltaehkäisy on aina tehokkainta.
Funktionaalisessa ravintoterapiassa keskitytään yksilöön ja katsotaan tilannetta kokonaisvaltaisesti. Aivojen optimaalisen toiminnan kannalta tavoitteena on kirkas mieli, hyvä ajatuksen juoksu ja tunne-elämän tasapaino. Ravinto on kaikkein tärkein tekijä aivojen terveyden kannalta. Ravinnolla voidaan vaikuttaa muun muassa oppimiskykyyn, tunneälykkyyteen, älykkyysosamäärän, keskittymiskykyyn, energiatasoon, mielialaan ja keskittymiseen sekä yleiseen mielenterveyteen.
Aivojen ravinnon tarve on suhteessa suurin koko kehossa, joten keho antaa etuoikeuden aivoille. Jos ravinto on niukkaa, ravinneköyhää tai siitä on puutetta, aivotoiminta heikkenee hyvin nopeasti. Esimerkiksi laihtuminen ja pitkät ateriavälit johtavat väsymykseen ja huonoon keskittymiskykyyn. Ruoka vaikuttaa vahvasti myös mielialaan, joten ateriat kannattaa valita viisaasti. Runsas aivotyöskentely kuluttaa paljon hiilihydraattivarastoja, joten silloin nälkäkin saattaa kasvaa. Jos tätä polttoainetta ei ole tarpeeksi, saattaa se ilmetä väsymyksenä, huimauksen, itkukohtauksina, masennuksena, hikoiluna, ärsyyntymisenä / huonotuulisuusuutena. Verensokerilla on siis suuri merkitys aivojen kannalta. Ylipaino, verensokerin ongelmat, metabolinen oireyhtymä saattavat muuttaa myös geenien toimintaa aivojen vanhenemiseksi ja on muutenkin riskitekijä. Liika insuliini on haitallista. Insuliiniresistenssi ja verensokeriongelmat liitetään muistiongelmiin.
Ruoansulatuskanavan optimaalinen toiminta palvelee aivojamme monella tavalla. Jos ruoansulatuskanava ei toimi tehokkaasti, silloin aivot eivät saa tarpeeksi ravintoa ja se näkyy myös väsymyksenä sekä keskittymiskyvyn ja muistin häiriöinä. Taas kerran suoliston moitteeton toiminta on elintärkeää terveydellemme. Huono verenkierto puolestaan hidastaa jopa estää ravinteiden tasaisen kuljetuksen aivoihin. Verenkierron tehostaminen muun muassa liikunnan avulla auttaa myös aivojen toimintaa.
Suo aivoillesi parasta
- Mustikka
- Rasvainen kala
- Manteli ja monet muut pähkinät ja siemenet
- Pinaatti & kaalit – mitä tummempi sen parempi
- Kananmuna
- Omena kuorineen
- Avokado
- Raaka kaakao ja tumma suklaa
- Punaviini pienissä määrissä ja kohtuudella
Ravinto vaikuttaa aivojen biokemian tasapainottavasti. Aivojen biokemia saattaa mennä sekaisin monien eri syiden vaikutuksesta kuten trauma, stressi, perinnöllinen alttius, mutta kaikkein suurin tekijä on huono ravitsemus ja ravintoainepuutokset. Stressi ja trauma aiheuttavat myös suurentuneen ravinteiden tarpeen aivoissa, jolloin ruokavalio ei yksin riitä. Ilman riittäviä ravintoaineita vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja ja rasvoja ei muodostu riittäviä välittäjäaineita pitääkseen normaalia aivokemiaa yllä. Jo pelkkä rasvahappojen puutos estää normaalien välittäjäaineiden toiminnan pidemmän päälle. Myös sokeri kahvi ja alkoholi (jatkuvasti käytettynä) lisäävät aivojen ravinnon tarvetta. Aivot eivät ikääntyessä välttämättä rappeudu, kuten moni saattaa kohdallaan uskoa muistin hiipuessa. Syyt voivat olla stressitekijöissä, raskasmetalleissa tai torjunta-aineissa, huonossa ravintoköyhässä ruokavaliossa tai tunneperäisissä syissä tai stimulanteissa. Stressi on varmasti yksi suurimpia tekijöitä sillä se altistaa myös hiljaiselle tulehdukselle ja heikentää muistia.
Normaalisti ikääntyvät aivot menettävät noin 10 % painostaan ikävuosien 50 ja 80 välillä. Jonkin verran tapahtuu myös hermosolujen kutistumista ja katoa sekä solujen toiminnan taantumista. Myös solujen kyky tuottaa energiaa heikkenee. Muisti ja keskittymiskyky ja muu toiminta saattavat ruveta pikkuhiljaa muuttumaan neljänkymmenen vuoden iässä ja sen jälkeen.
Olen tehnyt töitä funktionaalisena ravintoterapeuttina kahdeksan vuoden ajan, sitä ennen toimin elintarviketeollisuudessa insinöörinä. Minulla on kotivastaanotto Espoossa (linkki vie ulkoiselle Livebetter-sivustolle). Teen myös paljon konsultaatioita etänä. Useimmiten ihmiset ottavat minuun yhteyttä, kun heille on ilmennyt jokin ongelma. Helpompaa olisi laittaa ravintoasiat kuntoon ennaltaehkäisevästi, mutta näin harvoin on. Uusimpana palveluna olen alkanut tehdä äänimaljahoitoja, joilla voi tasapainottaa hermostoa, purkaa stressiä ja antaa mielen levätä.
Teksti ja kuvat: Tarja Hänninen
0400 719 016, tarja@livebetter.fi
www.livebetter.fi
Kirjoittaja on Fitline-ravintolisien itsenäinen jälleenmyyjä. Fitline puolestaan on Suomen urheiluliiton yhteistyökumppani ja rakentanut kuuden urheilijan Fitline-tiimin. Kilpakävelijä Tiia Kuikka, yksi Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden kasvoista, kuuluu kyseiseen tiimiin. Aivoituksesta 3/22 saamme lukea Tiian kuulumisia.