Vuonna 2015 törkeän pahoinpitelyn myötä aivovammautunut Martti Koivisto on kuntouttanut – ja kuntouttaa edelleen – itseään kalastamalla. Hän osallistuu aktiivisesti myös kalastuskilpailuihin.
Martti Koivisto kertoo harrastaneensa kalastusta 6-vuotiaasta lähtien – välillä aktiivisesti ja välillä harvakseen. Vapaa-ajallaan hän suuntaa kalaan mieluiten merelle, mutta kalastuskisoja järjestetään pääsääntöisesti järvillä. Jokikalastuksestakin hän kertoo pitävänsä äärimmäisen paljon. Kisoissa kalastetaan veneestä, mutta taimenta Martti pyytää meren rannalta.
– Kalastaminen ei ole samanlaista kaikissa vesitöissä. Esimerkiksi järvellä käytettävät vieheet ja vavat ovat pienempiä ja siimat ohuempia kuin merellä. Järvestä kalat myös löytää helpommin kuin merestä, etenkin luotaimen kanssa.
Martilla on erilaisia vieheitä oman arvionsa mukaan tuhat kappaletta: merelle ja järvelle omansa ja kuhalle, ahvenelle ja hauelle omansa. Myös eri vuodenajat vaativat erilaiset vieheet. Esimerkiksi keväällä toimiviksi väreiksi Martti on havainnut punamustan ja kullan. Vieheeksi kutsutaan härpäkettä, joka kiinnitetään siiman päähän. Viehe on siis olennainen osa kalastusta, sillä kalat nappaavat siinä olevaan koukkuun.
Kilpakalastuksen pariin Martti löysi tiensä vammautumisensa myötä eläköidyttyään. Nyt hän on kolmen vuoden ajan kiertänyt kalakaverinsa kanssa aktiivisesti kisaamassa. Kaikkiin Suomessa järjestettäviin kilpailuihin miehet eivät osallistu, sillä se tulisi liian kalliiksi ja pitkien välimatkojen vuoksi se olisi myös väsyttävää, mutta lähialueensa mittelöt miehet koluavat.
–Esimerkiksi keväällä ja syksyllä järjestettävät HK Open -haukikisat alkavat perjantaina ja loppuvat sunnuntaina. Jokainen saa kalastaa omalla paikkakunnallaan. Kilpailu toimii netin kautta, ja kalakuvat lähetetään Whatsapp-viestinä. Viime syksynä kisaan osallistui 1 450 venekuntaa. Palkinnotkin ovat mukavat. Syksyisin järjestetään vastaavanlainen Ahven Open -kisa. Lisäksi on myös kuita mittelöitä, kuten SM- ja PM-kisoja. Mukavia kalastuskilpailuja voi etsiä netistä osoitteista hauenkalastajat.fi ja vapaa-ajankalastaja.fi.
Kalajuttuja
Ikimuistoisimmaksi kalastuskilpailukseen Martti mainitsee Hämeenlinnassa Vanajalla järjestettävän Northen fishing games -kisan, jota mainostetaan Pohjois-Euroopan vaativammaksi kalakisaksi. Kisakaloina on napattava perjantaina ja lauantaina mahdollisimman suuret yksi hauki, kaksi kuhaa ja kolme ahventa.
– Sunnuntaina on jäätävä finaali, jossa 12 venekuntaa aloittaa puhtaalta pöydältä.
Martti kuvailee Vanajaa ihan omaksi maailmakseen.
– Tuohon kisaan osallistuvat kaikki Suomen huiput. Youtubessa on paljon videoita aiemmista mittelöistä, ja lisäksi Elisa Sport -kanavalta tulee kisoista suoraa lähetystä 18 tunnin ajan. Oli jännä fiilis osallistua itse ensimmäistä kertaa, kun oli jo monta vuotta kisoja seurannut ruudun välityksellä.
Isoimmaksi saamakseen kalaksi Martti mainitsee 114–115 senttisen hauen. Kisoissa hän on saanut 37-senttisiä ahvenia ja 98-senttisen hauen. Kalastettavan hauen alamitta vaihtelee kisojen mukaan 60 ja 70 sentin välillä, ja ahvenet puolestaan saavat olla minimissään 30-senttisiä. Kisasijoitukset ovat vaihdelleet sijoilla 5–25.
Martti toteaa, että jos hänen venekunnallaan on kiinni harrastuksessa noin 30 000 euroa, alkavat huipputiimien budjetit 100 000 euron kieppeiltä. Yleensä parhaimmisto on ammatiltaan kalastusoppaita, ja heillä on taustallaan lajiin liittyvä firma. Tosin palkinnotkin ovat hyvät. Esimerkiksi Vanajalla pääpalkinto on 20 000 euroa.
– Golf on halpa laji kalastukseen verrattuna, Martti naurahtaa.
Kuntouttaminen
– Kalastus vaikuttaa vahvasti hyvinvointiin. Jo pelkkä luonnossa oleilu laskee verenpainetta ja lievittää stressiä. Kalastus myös edistää keskittymiskykyä, ja vastoinkäymiset kehittävät kykyä sietää epäonnistumisia ylipäätään elämässä. Kalastuksessa on siis monta kuntouttavaa elementtiä aivovammautuneelle ihmiselle.
Martti listaa, että kun hän esimerkiksi heittää kaislikkoon siimansa tarpeeksi monta kertaa, kuntoutuu samalla silmän, käden ja jalan liike, hahmottaminen parantuu ja tasapaino ja lihakset kehittyvät. Veden liike auttaa myös hallitsemaan kehoa. Kehoa ja mieltä hoitavaa on myös yöpyminen luonnossa.
– Yövymme toisinaan saaristossa riippukeinuissa, mökissä tai veneessä, ja näillä reissuilla valmistamme ruokamme luonnon helmassa.
Martti on ammatiltaan liha- ja kalamestari, joten maukkaat kalaruoat lutviutuvat. Ruoka on olennainen osa kalastuspäivän nautinnoista. Taimen ja siika ovat Martin suosikkeja pannulla paistettuina, kun taas kuha on savustettuna – Martin sanojen mukaan – helkutin hyvää. Ahvenkin maistuu, ja sitä saisikin ympäri vuoden. Pilkillä käyminen ei kuitenkaan ole Martin juttu.
–Erityisesti siian onginta-aika on kivaa. Kun valmistan siikaa, panen folioon jauhoisia perunoita, asetan ne nuotioon jo sytytysvaiheessa ja paistan siian nuotiolla sitten, kun perunat ovat jo melkein kypsiä. Kylkeen vielä maustevoita ja kyytipojaksi vähän rommia, niin taatusti tuore herkkuateria on valmis!
Martti myös valokuvaa. Hänellä on arkistoissaan nelisen tuhatta kuvaa linnuista, auringonlaskuista ja suomalaisesta saaristoluonnosta. Jutun ohessa onkin kuvituksena niin Martin nappaamia kuvia kuin kuvia Martin nappaamista kaloista.
Kalastusta kannattaa kokeilla
Kalastusharrastus tuo mukanaan myös muutakin liikuntaa. Tammikuussa Martti aloittaa kävelylenkkeilyn. Sen jälkeen liikuntarepertuaariin tulevat kuntosali ja pyöräily. Kalastuskausi kestää huhtikuusta lokakuuhun. Lokakuusta seuraavaan tammikuuhun Martti viettää lomaa.
–Kuntoutan itseäni aktiivisesti monipuolisella liikunnalla. Lisäksi ylläpidän notkeuttani käymällä säännöllisesti hieronnassa ja fysioterapiassa.
Vaikka kilpakalastus vaatii tarmoa ja siihen on sijoitettava rahaa, pääsee kalastusta – ja jopa kilpakalastusta – kokeilemaan huomattavan edullisesti. Välttämätön varuste vapaa-ajan ongintaan on kalastusväline eli onki tai pilkki. Mato-onginta ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, eikä näitä varten tarvita lupaa. Mato-ongen voi ostaa muutamalla eurolla. Muuhun kalastukseen on lunastettava valtion kalastonhoitomaksu, jonka saa edullisimmillaan vuorokaudeksi niin ikään muutamalla eurolla. Vuosilupa heltiää tänä vuonna 45 eurolla.
Esimerkiksi HK Open -kilpailuun osallistuva puolestaan tarvitsee minimissään soutuveneen, vahvan vavan ja kunnon kelan, jossa on vahva siima sekä kasan vieheitä tai haukikumeja eli pientä kalaa muistuttavia kalanpyydyksiä. Kilpailun mittasetti, jolla kalojen koko virallisesti varmistetaan, maksaa 32 € + postimaksun.
– Niin ja tietysti tarvitsee myös hyvän kalakaverin, jolla on haavikäsi herkässä.
Jos kalastus yhtään houkuttaa, suosittelee Martti lämpimästi kokeilemaan lajia.
– Se on äärimmäisen kuntouttavaa. Jos ottaa kaverin mukaan, toimii tämä samalla aloitekykynä, sillä kaverin kanssa tulee helpommin lähdettyä kuin yksinään. Kalastusreissu on myös selkeä päämäärä, jota suunnitellessa ja toteuttaessa keskittymiskyky kasvaa. Arkisista ympyröistä toviksi irtautuminen tuo vaihtelua elämään ja vähentää stressiä – ja jos on perhettä, saavat sekä vammautunut ihminen itse että puoliso ja mahdolliset lapset kaikki samalla omaa aikaa. Sekin on olennainen osa kuntoutumista, Martti toteaa.
Teksti: Pia Kilpeläinen
Kuva: Jouni Kilpeläinen