Aikanaan Aivovammaliiton päivätoimintana aloittanut Pihlajan päivätoiminta – nykyiseltä nimeltään Tavana, joka kuuluu Aspa palveluihin – järjesti aivoterveyspäivän Vantaan Tikkurilassa. Päivän aikana pysähdyttiin pohtimaan hyvinvointia monesta eri näkökulmasta, kuten muistojen, musiikin, ulkoilun ja yhdessäolon kautta.
Asiakkaat saapuivat aamulla Tavanan päivätoimintaan rauhalliseen tahtiin. Päivä alkoi yhteisillä aamukahveilla, kuulumisten vaihdolla ja ajankohtaisten uutisten lukemisella. Tunnelma oli välitön ja keskusteleva. Yhdessä pohdittiin myös tiedekysymyksiä: miksi maito ei pilaannu lehmän sisällä tai miksi purukumi ei tartu kieleen samalla tavalla kuin kaikkeen muuhun. Aivonystyröitä heräteltiin lisäksi päivän kymmenellä kysymyksellä.
Päivän aikana osallistujat pääsivät tekemään myös ”elämän räsymattoa”. Jokaisesta elinvuodesta tai elämän kohokodista tehtiin yksi värillinen raita – juuri sillä värillä, joka vuodesta tuli mieleen. Toiselle matosta muodostui sateenkaarenkirjava, toiselle hillitympi kokonaisuus. Väreihin sai halutessaan liittää muistoja ja merkityksiä, mutta kaikkea ei tarvinnut sanoittaa ääneen.
Hyvinvointi syntyy monesta pienestä asiasta
Yhdessä keskustellen koottiin myös ajatuksia siitä, mistä aivoterveys rakentuu. Listalle nousivat muun muassa riittävä uni, terveellinen ravinto, liikunta, päihteiden välttäminen sekä yhdessäolo. Tärkeinä nähtiin myös ilo, nauru, myönteisyys, kiitollisuus ja rentoutuminen.
Moni muistutti myös uuden oppimisen merkityksestä. Dokumenttien katselu, lukeminen, elämykset ja kokemukset pitävät mieltä aktiivisena. Hyvinvointia voivat tukea myös arkiset asiat, kuten sauna, uinti tai luonnossa liikkuminen.
Yhteislaulu tekee hyvää aivoille
Päivän aikana laulettiin yhdessä osallistujien toivomia kappaleita kitaran säestyksellä. Yhteislaulu toi tilaan iloa, muistoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Laulamisen hyvinvointivaikutuksista on myös tutkimusnäyttöä. Helsingin yliopiston tuoreen väitöstutkimuksen mukaan kuorolaulu voi vahvistaa aivojen terveyttä ja tukea hyvinvointia läpi elämän. Tutkimuksessa havaittiin, että pitkään jatkunut lauluharrastus oli yhteydessä vahvempiin aivoalueiden välisiin yhteyksiin sekä parempaan muistitoimintaan. Lisäksi aktiivinen laulaminen liittyi vähäisempiin masennusoireisiin ja myönteiseen elämänlaatuun.
Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti. Mukana ovat muun muassa muistiin, tunteisiin, kieleen ja liikkeisiin liittyvät aivoalueet. Yhdessä laulamisessa korostuu lisäksi yhteisöllisyyden kokemus – tunne siitä, että kuuluu joukkoon.
Luonto rauhoittaa ja virkistää
Päivän aikana puhuttiin myös ulkoilun ja luonnon merkityksestä hyvinvoinnille. Moni kertoi metsän rauhoittavan mieltä ja auttavan palautumaan arjen kuormituksesta.
Luonnossa liikkumisella onkin todettu olevan monia hyötyjä aivoterveydelle. Ulkoilu vähentää stressiä, tukee mielialaa ja auttaa palautumaan kuormituksesta. Samalla liikunta vilkastuttaa verenkiertoa myös aivoissa, mikä tukee muistia ja ajattelua. Luonnonympäristö voi lisäksi auttaa keskittymistä ja rauhoittaa hermostoa.
– Aivoterveyspäivän tärkein viesti kiteytyy ajatukseen, että hyvinvointi rakentuu monista pienistä asioista. Näihin kuuluvat muun muassa yhdessä tekeminen, liikunta, musiikki, lepo ja merkitykselliset arjen hetket, tiivistää yksikön johtaja Jani Takkunen.
Teksti ja kuvat: Pia Kilpeläinen