Puhetulkki Sari Pitkänen ja hänen asiakkaansa, auto-onnettomuudessa aivovamman saanut Jasmin Kielo johdattavat minut puhetulkkauksen maailmaan. Jasmin ymmärtää normaalisti puhetta ja puhuukin jonkin verran – erityisesti pirteänä – mutta puhetulkki varmistaa, että Jasminin kanssa keskustelevakin ymmärtää, mitä Jasmin haluaa sanoa.
Kun puhekykyyn tulee ongelmia esimerkiksi aivovamman tai aivoverenkiertohäiriön seurauksena, arjen kohtaamisisista voi tulla vaikeita. Puhetulkki Sari Pitkänen varmistaa työllään, ettei näin kävisi. Hän tukee asiakkaitaan tilanteissa, joissa sanat eivät löydy, mutta ei koskaan puhu heidän puolestaan. Yksi Sarin asiakkaista on vuonna 2007 vakavassa auto-onnettomuudessa loukkaantunut Jasmin Kielo. Hän oli autossa puristuksissa, kunnes palokunta irrotti hänet. Kolarin seurauksena tuli aivovamma, toispuolihalvaus, tasapainovaikeuksia ja haasteita puhumiseen.
– Kun heräsit Tyksissä, olit ihmeissäsi, missä olet. Pikkuhiljaa sinulle kerrottiin, mitä oli tapahtunut. Äitisi harjoitteli kävelyä kanssasi joka päivä, tulkkaa Sari Jasminin kertomuksen perusteella.
Jasmin muutti suoraan sairaalasta palvelutaloon. Puhe jäi pysyvästi vajavaiseksi, ja toispuolihalvaus vaikuttaa liikkumiseen edelleen. Jasmin kokee, että hänen aivovammansa jälkitilaa värittävät erityisesti fyysiset oireet. Sari muistuttaa, että myös väsyvyys on jokapäiväinen seuralainen.
– Väsymystä en itse huomaa, mutta töiden jälkeen olen kyllä ihan ohhohhoijaa, Jasmin sanoo.
– Niin, töiden jälkeen olet väsynyt, Sari täydentää.
Subjektiivinen oikeus
– Puhetulkkaus on palvelu, josta ei vieläkään tiedetä tarpeeksi. Moni ei tiedosta, että se on asiakkaalle subjektiivinen ja maksuton oikeus, Sari sanoo.
Puhetulkin tutkinto on erikoisammattitutkinto. Opintoihin hakeutuvalta vaaditaan aiempaa kokemusta puhevammaisten kanssa työskentelystä.
– Itse työskentelin aiemmin esimerkiksi kehitysvammaisten ja cp-vammaisten henkilöiden ja autistien kanssa. Se antoi hyvän pohjan tälle työlle.
Tulkkauspalvelua haetaan Kelasta. Hakeminen on yllättävän helppoa: täytetään TU1-lomake ja liitetään asiantuntijalausunto tulkkaustarpeesta. Lausunnoksi riittää terveyskeskuslääkärin arvio siitä, että tulkin tarvitsijan puhe on epäselvää. Päätöksellä myönnetään 180 tulkkaustuntia vuodessa, mutta lisätunteja voi hakea vaivattomasti.
– Jasminin kanssa haimme lisätunteja muun muassa ulkomaanmatkaa varten. Kun perusteluna on osallistuminen yhteiskuntaan, hakemukset menevät yleensä hyvin läpi.
Tulkkaustunteja ulkomaan matkaa varten haetaan lomakkeella TU3 ja opiskelutulkkausta lomakkeella TU2.
Jasmin on käyttänyt puhetulkkia parin vuoden ajan.
– Mistäs kuulitkaan mahdollisuudesta käyttää puhetulkkia, Sari kyselee?
Jasminin kasvoilta voi lukea, että hän muistaa, mutta sanat eivät löydy.
– Olit jossakin, sellainen paikka, jolla on mausteen nimi, Sari tulee avuksi antaen vihjeitä.
– Sitruuna? Jasmin pohtii.
– Ei, sellainen ruskea, jota pannaan makkaran päälle, sellainen leirikeskus.
– Sinappi, Jasmin toteaa ilahtuneena.
– Kyllä, Sinapin leirikeskuksen vetäjä kertoi sinun ollessasi siellä leirillä, että yövuoroon on tulossa henkilö, joka on ammatiltaan myös puhetulkki. Se henkilö olin minä, ja siitä yhteistyömme lähti.
Jasminin luvalla jaamme kuvauksen hänen kommunikaatiokeinoistaan. Yksityiskohdat näkyvät puhetulkeille sovelluksen kautta. Kuvauksen perusteella Jasminin puheilmaisu on niukkaa, mutta hän on motivoitunut ja aloitteellinen. Hän käyttää ilmeitä, eleitä ja piirtää ilmaan sanojen alkukirjaimia. Hän myös ottaa kuvia arjestaan ja näyttää niitä kännykästään tehostaakseen sanomaansa. Jasmin käyttää ensisijaisesti aina puhetta. Hän ymmärtää tavallista arkipuhetta, mutta selkokieltä on vielä helpompaa ymmärtää. Puhe on hidasta, juuttuvaa ja häiriöaltista.
– Puhetulkin tarkoitus on yhdenvertaistaa asiakasta kaikissa tilanteissa. Odotan aina, että asiakas itse löytää sanan. En puhu heidän puolestaan, Sari selittää.
– Väärinkäsityksiä on joskus tullut. Kun sanat menevät sekaisin, minua on luultu jopa päihtyneeksi, Jasmin kertoo.
– Joo- ja ei-sanat voivat joskus vaihtua, jos olet väsynyt tai turhautunut. Se on täysin ymmärrettävää. Olen huomannut, että jaksat pinnistää löytääksesi oikean sanan, ja se väsyttää. Siksi on tärkeää, että tulkki on kärsivällinen, Sari lisää.
Asiakkaalla voi olla useampi vakituinen tulkki. Jasminilla heitä on kolme.
– Se on hyvä etu. Kun tulkki on tuttu, asiakas uskaltaa sanoa enemmän. Kelalta voi myös toivoa tiettyä tulkkia esimerkiksi leirille tai matkalle, Sari kertoo.
Erilaisia keinoja
Puhevammaisille ihmisille on tarjolla monenlaisia kommunikointilaitteita.
– Sinullakin olisi tabletti, mutta se taitaa kerätä pölyä, Sari sanoo hymyillen.
– Ei ole minun juttuni, Jasmin toteaa napakasti.
– Moni tykkää hyödyntää tablettia. Mutta tärkeintä on käyttää niitä keinoja, jotka tuntuvat omilta, Sari sanoo.
Jasmin hyödyntää puhetta niin paljon kuin mahdollista. Sanat voivat kadota ja nimet unohtua, mutta eleet täydentävät viestiä.
– Kun minusta tuli isoäiti ja kysyit vauvan kuulumisia, teit tuudittamiseleen. Sama ele oli aiemmin tarkoittanut miesystävääsi. Se kertoo, kuinka monimerkityksistä kommunikointi voi olla, Sari selittää.
Tulkin avulla arki avartuu.
– Olen ollut tulkin kanssa hammaslääkärissä, konserteissa, teatterissa… Kävin myös Kyproksella. Se oli oikein jees, Jasmin kertoo.
Jasminin lempikokemuksiin kuuluu ulkomaan matkan lisäksi Ismo Alangon musiikkiin painottuva ”Ihan tuuliajolla” -teatteriesitys.
Puhetulkin työssä tärkeintä on asiakkaan oman äänen vahvistaminen.
– Olemme paikalla, kun tarvitaan, mutta emme vie tilaa. Sinä olet aina se, joka ensisijaisesti puhuu, Sari sanoo katsoen Jasminiin.
Jasmin nyökkää.
– Tulkin avulla voin osallistua arkeen aiempaa täysipainoisemmin. Ilman sitä moni juttu jäisi minulta väliin.
Teksti ja kuva: Pia Kilpeläinen