Väsymys aivovamman jälkeen ei ole tavallista väsähtämistä. Se on kokonaisvaltainen tila, joka pahimmillaan muuttaa koko elämän rytmin. Kun energiavarastot tuntuvat tyhjentyneen jo aamun ensimmäisillä hetkillä, arjen pyörittäminen muistuttaa hurjaa vuoristorataa – ylä- ja alamäkineen.
Ajatus Väsyvyyskurssista juontaa juurensa tarpeeseen auttaa niitä, jotka kamppailevat näkymättömän, mutta äärimmäisen raskaan oireen kanssa. Aivovammaliitto on kantanut tätä teemaa mukanaan yli 30 vuoden ajan sopeutumisvalmennuskursseillaan. Tavoitteena ei ole ollut luoda pelkkää luentosarjaa, vaan tarjota osallistujille turvallinen tila kohdata oman tilanteensa yhdessä samankaltaisia kokemuksia jakavien kanssa.
Maaliskuussa 2025 Turun kauniissa Ruissalossa käynnistyi vuoden ensimmäinen väsyvyyskurssi. Osallistujasta suurin osa oli aivovamman saaneita henkilöitä, ja mukana oli myös muutamia läheisiä. Kurssin ohjaksissa olivat Aivovammaliiton kuntoutussuunnittelija Otto Laitinen ja konkari-vertaisohjaaja Markku “Mape” Vehviläinen.
Kurssiviikon kulku
Kurssin ensimmäinen päivä avautui yhteisellä aloituksella. Osallistujat laativat yhdessä työskentelyä ohjaavat säännöt ja tutustuivat toisiinsa. Kun jokainen sai kertoa oman tarinansa vammautumisesta, kuntoutumisesta ja nykyhetkestä, saliin laskeutui syvä yhteisymmärrys. Moni huomasi, ettei ole yksin – toisten kokemuksissa kaikui tuttu sävel.
Keskiviikkona neuropsykologian erikoispsykologi, tohtori Jaana Sarajuuri avasi aivovamman syvempiä ulottuvuuksia. Hänen luennoillaan käsiteltiin vamman syntymekanismeja, väsymystä ja arjen selviytymiskeinoja. Sarajuuri kertoi elävästi siitä, minkä osallistujat tiesivät jo omakohtaisesti: vamma voi vaikuttaa vaikkapa kognitiiviseen suoriutumiseen, tuottaa pohjatonta uupumusta, tehdä tunne-elämästä ailahtelevaa ja vaikeuttaa vuorovaikutusta muiden kanssa. Samalla hän toi toivoa: näiden haasteiden kanssa voi oppia elämään. Tärkeiksi nousivat erilaiset tuen ja kuntoutuksen muodot, vertaistuki ja käytännön keinot aivoterveydestä huolehtimiseen – lepo, liikunta ja stressin hallinta. Oppiminen tapahtui keskustellen osallistujien kertoessa omia kokemuksiaan, joihin Jaana toi kliinisen kokemuksensa ja tutkitun tiedon näkökulmat.
Torstain ohjelma oli suunniteltu hienosti väsymyksen ehdoilla. Kun ryhmän väsymys oli kasvanut, suunnattiin Ruissalon kauniiseen luontoon. Ulkoilun jälkeen syvennyttiin väsymyksen hallintaan ja itsereflektioon. Iltapäivällä Mape ja Aivovammaliiton suunnittelija, kokemustoimija Matilda Gustafsson kertoivat ryhmälle omasta vammautumisestaan, kuntoutumisen polustaan ja antoivat vinkkejä arjessa selviytymiseen muuttuneessa elämäntilanteessa.
Perjantai oli kurssin tunnelmallinen päätöspäivä. Osallistujat kävivät läpi aiempien päivien antia ja suuntasivat katseensa tulevaan. Keskusteluissa nostettiin esiin arjen ilonaiheet ja voimavarat – ne asiat, joista nautitaan väsymyksestä huolimatta. Perjantaina osallistujat saivat myös tietoa tukimuodoista ja avun hakemisesta. Vertaistuen merkitys nousi kirkkaasti esiin: moni oli jo aiemmin osallistunut paikallisen aivovammayhdistyksen toimintaan, ja kurssi kannusti muitakin mukaan.
Kurssitunnelmia
Kurssille läheisensä kanssa osallistunut Rosabella tiivistää kurssikokemuksensa seuraavalla tavalla: ”Tuntuu, että tämä kurssi oli meille ratkaisevan tärkeä. Nyt tiedämme, miten edetä, jotta saamme apua.” Aivovamman saanut Johanna puolestaan pohtii kurssin antia: ”Päällimmäisenä mielessä on toivo. Vaikka aivovammaa ei saa itsestä pois, voi sen kanssa oppia elämään.” Johanna pohtii asiaa myös laajemmalla tasolla: ”Tuntuu siltä, että mediassa näkyy vain niitä menestystarinoita, joissa kaikki on mennyt vammautumisen jälkeen hyvin ja nämä ihmiset ovat kuntoutuneet valtavasti. Täällä oli myös meitä, joilla asiat eivät ole onnistuneet, ja siitä tuli tunne, etten ole yksin. Sain täältä valtavan paljon mukaani ja uskon, että se vaikuttaa positiivisesti myös läheisiin ihmisiin, kun itse voin paremmin.”
Vertaisohjaaja Mape tiivistää oman kokemuksensa: “Olen itse ollut mukana lukuisilla kursseilla, mutta aina opin jotain uutta itsestäni ja aivovammoista. Sanon aina, että kuntoutuminen on minun työni nyt työkyvyttömyyseläkkeellä. Täällä pääsen mukaan keskustelemaan, ja voin samalla auttaa sekä itseäni ja toivottavasti myös muita. Meillä oli upea ryhmä, jossa oli ilo olla mukana!”
Miten kurssille pääsee?
Aivovammaliiton kurssit tarjoavat vertaistukea ja ammattilaisten ohjausta kaikissa kuntoutumisen vaiheissa. Kursseille voi hakea helposti Aivovammaliiton verkkosivujen kautta tai ottamalla suoraan yhteyttä järjestön kuntoutussuunnittelijaan. Kurssille kannattaa hakea, kun aivovammasta on kulunut riittävästi aikaa ja oma elämäntilanne on sen verran vakiintunut, että kurssille osallistuminen tuntuu mahdolliselta.
Kursseille haetaan hakemuksella, jossa kerrotaan omasta tilanteesta, kuntoutumistavoitteista ja siitä, miksi juuri tämä kurssi voisi olla hyödyllinen. Tärkeintä on oma motivaatio ja halu työskennellä ryhmässä vertaisten kanssa. STEAn rahoittamat kurssit ovat maksuttomia osallistujille.
Lisätietoja ja hakuohjeet: https://aivovammaliitto.fi/tukea/kurssitoiminta/
Teksti: Otto Laitinen
Kuva: Matilda Gustafsson/Otto Laitinen