Takaisin töihin lievän aivovamman jälkeen – mitä ottaa huomioon?
Lievän aivovamman saaneista valtaosa palaa töihin parissa kuukaudessa. Vaikka alkuvaiheen oireet voivat olla voimakkaita, ne häviävät viikkojen kuluessa. Koska suuri osa lievän aivovamman saaneista ei tarvitse erityisjärjestelyjä työhön palatessa, tukea tarvitseva voi jäädä yksin. Neuroliiton työelämäneuvonta on vuoden 2024 alusta palvellut myös aivovamman saaneita. Palvelu on maksutonta eikä edellytä potilasjärjestöjen jäsenyyttä. Työelämäneuvonta tarjoaa ohjausta ja tukea työelämän erilaisissa taitekohdissa opiskeluista lähtien.
Lievän aivovamman jälkeen odotuksena usein on, että toipuminen sujuu hyvin eikä vammasta jää työtä haittaavia oireita. Aina näin ei kuitenkaan ole. Liian aikainen työhön palaaminen voi aiheuttaa epäonnistumisia ja vaikeuttaa työhön kiinnittymistä. Toisaalta liian pitkä poissaolo voi heikentää omaa pystyvyyden tunnetta ja nostaa kynnystä palata työhön. Oikea-aikaista ja oikeaa tapaa työhön paluuseen lievän aivovamman jälkeen olisi hyvä miettiä yhdessä työterveyshuollon kanssa.
Taukojen merkitys korostuu aivovamman jälkeen
Vaikka suuri osa lievän aivovamman jälkeen palaa takaisin työelämään, osa kokee työn sujumisessa muutoksia verrattuna aikaan ennen aivovammaa. Aivovammalle tyypillinen jälkioire on väsyvyys, joka vaikuttaa lähes kaikkeen tekemiseen. Moni tarvitsee tavallista enemmän taukoja työpäivän aikana ja osa myös pidempiä taukoja, esimerkiksi mahdollisuutta ottaa torkut lounastauon yhteydessä.
Työnantajat suhtautuvat lisätaukoihin eri tavoin. Osa hyväksyy lisätauot kohtuullisena mukautuksena työpäivän aikana, varsinkin alkuvaiheessa. Osa hyväksyy pidemmät lisätauot palkattomana, jolloin tauot vaikuttavat työpäivän kokonaispituuteen. Tällöin työtuntien vähentäminen voi olla järkevää esim. osasairauspäivärahan avulla, jolloin työpäivät voivat olla maksimissaan normaalipituisia sisältäen palauttavat tauot.
Työrauha on avain työn sujumiseen
Tietotyössä väsyvyyttä voi lisätä myös tarkkaavuuden, keskittymisen ja muistin häiriöt, jotka vaikeuttavat työtä ja lisäävät kuormittumista. Työn sujumista voi parantaa huolehtimalla kognitiivisesta ergonomiasta, erityisesti työrauhasta. Häiriötekijät, kuten ylimääräiset äänet, liikkeet, tavarat, liian kuuma tai kylmä sisäilma, huono työasento tai turhat keskeytykset tulisi minimoida. Oma työhuone tai mahdollisuus etätyöhön voi olla tässä avuksi. Muistin apuvälineitä, kuten muistutuksia, muistilappuja ja rutiineja kannattaa hyödyntää vähentämään muistikuormaa.
Apua työn hallintaan
Osalla aivovamma vaikuttaa toiminnanohjaukseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että työn aloittaminen voi olla vaikeaa. Jos työtehtävät koostuvat monenlaisesta ”silpusta”, voi olla vaikea priorisoida, mitä pitäisi tehdä. Esihenkilön rooli korostuu näissä tilanteissa. Varsinkin alussa on tärkeää katsoa, mitä työtehtäviä on tarkoitus tehdä ja mahdollistaa myös yhden asian tekeminen kerrallaan. Työlista saattaa olla avuksi, se konkretisoi tehtäviä ja lisää hallinnan tunnetta. Ruksitut tehtävät listalla voivat lisätä aikaansaamisen ja pystyvyyden tunnetta.
Maltti on valttia
Aivovamman saanut ei aina tunnista omia voimavarojaan. Tällöin riskinä on liian vaativien tehtävien vastaanottaminen tai siirtyminen liian nopeasti takaisin aikaisempaan kokoaikatyöhön ja niistä seuraavat epäonnistumisen kokemukset. Ehdotukset työtehtävien tai työajan rajaamisesta voivat tuntua loukkaavilta. Epäonnistumiset voivat kuitenkin murentaa sekä työnantajan että työntekijän uskoa työkykyyn ja sen palautumiseen, joten maltti on valttia.
Avoimuus saattaisi lisätä työyhteisön ymmärrystä ja tukea
Aivovamma saattaa vaikuttaa jossain määrin myös persoonallisuuteen ja käyttäytymiseen. Myös masennusoireet ovat mahdollisia ja ne voivat näkyä työssä esimerkiksi apaattisuutena. Haasteet työn sujumisessa voivat turhauttaa ja pinna voi olla aikaisempaa kireämpi. Tämä voi aiheuttaa jännitteisyyttä ja väärinkäsityksiä työyhteisössä. Työhön paluutilanteessa olisikin tärkeää, että työyhteisö olisi tietoinen mahdollisista haasteita ja olisi työhön palaajan tukena. Aivovamman saanut ei aina kuitenkaan halua puhua vammastaan peläten sen vaikuttavan negatiivisesti ihmisten suhtautumiseen.
Kaikki haasteet eivät johdu aivovammasta
Itse aivovammatapahtuma on saattanut olla järkyttävä ja pelottava. Joskus esim. väkivallan tai tapaturman aiheuttaman aivovamman jälkeen jokin tapahtumasta muistuttava tekijä saattaa laukaista posttraumaattista oireilua. Aivovamman saanut on voinut menettää samassa yhteydessä läheisiään tai tilanne on saattanut johtaa esimerkiksi parisuhteen päättymiseen, kodin menettämiseen tai taloudellisiin vaikeuksiin. Tuttuun työhön palaaminen voi olla tärkeä turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä. Keskittyminen työhön voi silti olla vaikeutunutta eikä liity suoraan itse aivovammaan vaan näihin muihin kuormitustekijöihin.
Työhön voi palata portaittain
Työn aloittaminen osa-aikaisesti voi olla hyvä vaihtoehto keventämään työn kuormitusta alkuvaiheessa. Kelan osasairauspäiväraha mahdollistaa 40-60 % viikkotyöajan ja sitä voi saada maksimissaan 150 päivän ajan. Joskus myös työtehtäviä on alkuvaiheessa tarpeen muuttaa. Tällöin työkokeilu voi olla hyvä tapa päästä alkuun. Se mahdollistaa sopivan työajan ja työtehtävien löytämisen sekä portaittaisen paluun takaisin kohti omia aikaisempia työtehtäviä.
Työterveyshuolto on tärkeä kumppani
Sekä osa-aikainen työhön paluu että työkokeilun järjestäminen vaatii yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuolto voi tarjota myös muita tarvittavia tukipalveluja, kuten psykologin tapaamisia. Jos työpaikalla tarvitaan järjestelyjä, työterveyshuolto voi kutsua koolle työterveysneuvottelun eli palaverin, jossa selvitetään työntekijän työkyvyn tukikeinoja työhön paluun yhteydessä. Palaverissa on aina paikalla työterveyslääkäri sekä työnantajan edustaja, tyypillisesti esihenkilö.
Neuroliiton työelämäneuvonnasta tukea
Neuroliiton työelämäneuvonta on ollut aivovamman saaneiden käytettävissä vuoden 2024 alusta alkaen. Neuvonta on yksilöllistä työhön tai opiskeluun liittyvää ohjausta, neuvontaa ja tukea. Sitä saa puhelimitse ja sähköpostitse ilman ajanvarausta sekä kasvokkain ajanvarauksella Helsingissä tai Turun seudulla tai verkon välityksellä.
Neuroliiton työelämäasiantuntijat
Marju Teinikivi p. 040 644 9456
Tuomas Kukkola p. 0400 813 784
Yhteinen sähköposti: tyojaopiskelu@neuroneuvonta.fi
Lue lisää: