Aivovamma voi vaikuttaa seksuaalisuuteen fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Seksuaali- ja fysioterapeutti Soili Lukkarila painottaa, että avoin puhe, uteliaisuus ja yhteinen tutkiminen ovat avaimia toimivaan seksuaalisuuteen myös silloin, kun aivot ovat kokeneet vaurion.
Vaikean sairastumisen tai vammautumisen jälkeen ihminen joutuu rakentamaan minuutensa ja identiteettinsä uudelleen. Myös seksuaalisuus ja läheisyys voivat näyttäytyä erilaisina kuin ennen. Soili Lukkarila rohkaisee asiakkaitaan tutkimaan omaa seksuaalisuuttaan ja pohtimaan yhdessä kumppaninsa kanssa, mitä läheisyys ja nautinto merkitsevät uudessa elämäntilanteessa.
– Seksuaalisuus on osa ihmisyyttä, eikä se katoa vamman myötä, Lukkarila muistuttaa.
Seksuaaliterveys on kokonaisuus
Seksuaalisuus ei ole vain seksiä. Se on laaja kokonaisuus, joka liittyy kehoon, tunteisiin, läheisyyteen ja vuorovaikutukseen. Seksuaaliterveydellä tarkoitetaan hyvinvointia kaikilla näillä tasoilla – fyysisillä, tunne-elämän ja sosiaalisuuden alueilla.
– Seksuaalisuus pitää sisällään persoonalliset piirteet, biologiset seikat, suhtautumisen omaan kehoonsa, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoliroolit ja sen, miten ihminen kokee nautintoa. Seksuaalisuus on sitä, mitä olemme, kun taas seksi on toimintaa, jolla tuotamme mielihyvää, Lukkarila kuvaa.
Aivovamma voi horjuttaa monia näistä ulottuvuuksista. Kun oma keho, mieli tai tunne-elämä muuttuvat, seksuaalisuuden kokeminen voi tuntua vieraalta tai vaikealta. Lukkarila korostaa, että muutos ei tarkoita menetystä.
– Seksuaalisuus ei katoa, vaikka se muuttuisi. Se voi olla erilaista, mutta ei vähempiarvoista.
Aivot: seksuaalisuuden keskusyksikkö
Seksuaalisuus ei synny vain kehossa, vaan ennen kaikkea aivoissa. Aivot säätelevät hormonitoimintaa, mielihyvän kokemista ja tunteita. Aivovamman seuraukset riippuvat paljon siitä, missä osassa aivoja vaurio sijaitsee.
– Aivovamman vaikutuksia seksuaalisuuteen voidaan tarkastella neljällä tasolla: fyysisellä, kognitiivisella, emotionaalisella ja käytöksellisellä, Lukkarila kertoo.
Fyysiset muutokset voivat näkyä esimerkiksi tuntoaistin muutoksina, liikkumis- ja asentohaasteina tai erektio- ja kiihottumisongelmina.Kognitiiviset muutokset voivat vaikuttaa siihen, miten ihminen ajattelee, muistaa tai tekee aloitteita.
Emotionaaliset muutokset liittyvät tunteiden kokemiseen ja säätelyyn – esimerkiksi haluttomuus tai kiihottumisen vaikeudet voivat juontua masennuksesta tai mielialan muutoksista.
Käytökseen liittyvät muutokset voivat näkyä esimerkiksi impulsiivisuutena, estojen katoamisena tai toisaalta vetäytymisenä.
Vaikutukset vaihtelevat paljon yksilöllisesti, ja myös sukupuolten välillä on fysiologisia eroja.
–Tyypillisimpiä haasteita ovat haluttomuus, erektio- ja orgasmiongelmat sekä aloitekyvyn puute, kiihottumisvaikeudet ja orgasmiongelmat. Yhteistä kaikille on, että taustalla on usein sekä fyysisiä että psyykkisiä tekijöitä, Lukkarila kertoo.
Läheisyys syntyy vuorovaikutuksesta
Aivovamma voi vaikuttaa paitsi kehoon, myös siihen, miten ihminen ymmärtää itseään ja muita. Tämä näkyy usein myös parisuhteessa.
– Seksuaalisuus ja seksielämä eivät ole irrallisia asioita, vaan kiinteä osa parisuhdetta. Parisuhde ei synny itsestään. Se on yhdessä rakentamista, Lukkarila sanoo.
Kommunikaatio on keskeistä. Seksuaalisuudesta ja läheisyydestä on lupa puhua.
– Parisuhteessa on tärkeää harjoitella sanoittamaan omia toiveitaan ja kuuntelemaan toisen toiveita. Ei voi tietää, mitä toinen ajattelee, jos asioista ei puhuta.
Huumori ja leikkimielisyys voivat toimia voimavarana. Ne tuovat läheisyyteen iloa ja helpottavat mahdollisia jännitteitä.
– Seksuaalisuus ei ole suoritus, vaan yhteinen tutkimusmatka. Myönteinen, utelias ja salliva asenne on tärkeämpää kuin täydellisyys, Lukkarila rohkaisee.
Oikeus omiin rajoihin ja nautintoon
Seksuaaliterapiassa puhutaan usein myös rajoista. Lukkarila muistuttaa, että jokaisella on oikeus määrittää, mistä nauttii ja mitä ei halua tehdä.
– Seksin pitää aina perustua vapaaehtoisuuteen. Terveeseen seksielämään kuuluu omien rajojen tunnistaminen ja niistä kiinni pitäminen – mutta myös toisen rajojen kunnioittaminen, Lukkarila sanoo.
”Normaali” seksi on monimuotoinen käsite. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toteuttaa seksiä.
– Kaikki, mikä on yhteisesti sovittua ja molemmista hyvältä tuntuvaa, on sallittua – kunhan huomioidaan lainsäädäntö.
Jos seksuaalisuuteen tai seksielämään liittyy huolia, niistä kannattaa puhua ammattilaisen kanssa. Seksuaalineuvontaan voi hakeutua myös ilman lähetettä
– Esimerkiksi Oulussa on mahdollista saada 1–5 kertaa maksutonta seksuaalineuvontaa ilman lähetettä. Jos seksuaalineuvonnalla ei saada riittävää apua, voi lääkärin kautta saada lähetteen erikoissairaanhoitoon. Siellä kaksi ensimmäistä käyntiä ovat tavallisen poliklinikkamaksun hintaisia, Lukkarila kertoo.
Seksuaaliterapiaa voi saada myös yksityisellä puolella ilman lääkäriin lähetettä itsemaksavana.
Lukkarilan mukaan tärkeintä on, että ihmisellä on lupa olla seksuaalinen myös vammautumisen jälkeen.
– Seksuaalisuus on ihmisyyden ydin. Se kuuluu kaikille myös silloin, kun elämä on muuttunut.
INFO: Aivovamman vaikutuksia seksuaalisuuteen
Otsalohkon vamma
Otsalohko ohjaa käyttäytymistä ja sosiaalisia taitoja. Vamma tällä alueella voi heikentää aktivoitumista, motivaatiota ja spontaaniutta sekä vaikeuttaa mielihyvän ja seksuaalisen kiihottumisen kokemista. Persoonallisuuden muutokset voivat näkyä myös seksuaalisessa käyttäytymisessä.
Ohimolohkon vamma
Ohimolohkovammat voivat lisätä tai vähentää seksuaalista kiinnostusta ja tunteita sekä aiheuttaa mustasukkaisuutta tai seksuaalisia väärinkäsityksiä.
Otsa- ja ohimolohkojen välisten yhteyksien vaurioituminen
voi vaikeuttaa toisen kehonkielen ja tunteiden tulkintaa. Tämä saattaa johtaa väärinkäsityksiin ja vaikeuksiin ylläpitää intiimiä tunnesidettä.
Päälakilohkon vaurio
voi muuttaa genitaalialueiden tuntemuksia. Tuntemukset voivat olla uudenlaisia, ärsyttäviä tai jopa kivuliaita.
Hypotalamuksen ja mantelitumakkeen vauriot
Hypotalamus säätelee seksuaalisia toimintoja ja hormonitoimintaa, mantelitumake tunteita. Niiden vauriot voivat vaikeuttaa mielihyvän ja orgasmin kokemista.
Lähde: Seksuaalisuus, seksielämä ja parisuhde aivovamman jälkeen. Aivovammaliitto ry 2022
Teksti ja kuva: Pia Kilpeläinen