Koronavirus voi vaurioittaa aivoja, mutta ei aiheuta aivovammaa

Koronaan liittyvissä keskusteluissa lehtien kommenttipalstoilla ja sosiaalisessa mediassa törmää jatkuvasti virheelliseen tietoon. ”Aivovammaisuus odottaa jokaista sairastanutta, kerta toisensa jälkeen.” ”Kymmenen vuoden päästä suurin osa suomalaisista on kuolaavia aivovammaisia.” ”Ajatelkaa tulevaisuutta Suomessa – saavat dementian nuorempina, hoitajia ei ole tarpeeksi heitä paimentamaan.” Koska yksi Aivovammaliiton tehtävistä on välittää oikeaa aivovammatietoutta, pyysimme ylilääkäri, professori Olli Tenovuota oikaisemaan koronaan ja aivovammoihin liittyviä virheellisiä käsityksiä.

Koronaviruksen aiheuttamasta oireistosta, erityisesti ns. long covidista eli pitkittyneestä jälkioireistosta, on keskusteltu lisääntyvästi erityisesti nyt deltavariantin aiheuttaessa vakavia sairastumisia myös nuorille. Joissain keskusteluissa on puhuttu koronan aiheuttavan aivovamman. Tämä näkemys syntyy suoran englanninkielisen käännöksen seurauksena, mutta on harhaanjohtava. Suomalaisessa kielenkäytössä ’aivovamma’ tarkoittaa vain tapaturmaista, eli ulkoisen energian aiheuttamaa aivojen vaurioitumista. Aivot voivat vaurioitua monella muullakin mekanismilla, kuten verenkiertohäiriön, hapenpuutteen tai tulehduksen seurauksena. Tällöin voidaan puhua aivovauriosta mutta ei aivovammasta.

Koronavirus voi vaurioittaa aivoja useallakin mekanismilla, joita kaikkia ei vielä tarkasti tunneta. Vaikeaa tautimuotoa sairastavilla potilailla on riski verisuonitukoksiin, joita voi esiintyä myös aivoissa – tällöin kyse on siis virustaudin seurauksena syntyneestä aivoveritulpasta. Jos virusinfektio aiheuttaa vaikean hapetusongelman, myös aivoihin voi syntyä hapenpuutteen aiheuttamia vaurioita. Virus voi aiheuttaa myös itsessään aivotulehduksen, ns. virusenkefaliitin, joka on kuitenkin nykykäsityksen mukaan harvinaista.

Tavallisin syy aivoperäisiin oireisiin koronainfektion jälkeen lienee monimutkaisempi, ja tutkimusten mukaan aivojen krooninen immunologinen tulehdus (ns. neuroinflammaatio) tai ns. neurovaskulaarisen yksikön vaurioituminen ovat mahdollisia mekanismeja. Jälkimmäisellä tarkoitetaan, että aivojen hapenkulutuksen ja verenkierron säätelyn välinen yhteys on häiriintynyt, jolloin työtä tekevät aivojen osat eivät saakaan kaikkea sitä verimäärää, jota ne tarvitsisivat. Tämä on todettavissa esim. toiminnallisella magneettikuvauksella, jolloin aivojen verenvirtaus ei aivojen tehdessä jotain tehtävää olekaan samalla tavalla jakautunut kuin terveissä aivoissa.

Sekä neuroinflammaatio että neurovaskulaarinen epätasapaino ovat ilmiöitä, joita aiheutuu myös tapaturmaisten aivovammojen yhteydessä. Sen takia on ymmärrettävää, että niin koronavirusinfektion kuin aivovammankin jälkitilaan voi liittyä hyvin samanlaisia oireita. Niitä ovat erityisesti aivoperäinen väsymys (ns. fatiikki) sekä muistin ja keskittymisen ongelmat. Oireisto on hyvin samanlainen kuin kroonisessa väsymysoireyhtymässä, jota on jo kauan tiedetty esiintyvän joidenkin virusinfektioiden laukaisemana.

Koronaviruksen aiheuttamaa jälkioireistoa ei siis pidä sekoittaa aivovammaan, vaikka molemmissa voi olla osin samanlaisia oireita. Emme vielä tiedä, minkälainen koronavirusinfektion aiheuttamien aivoperäisten oireiden pitkäaikaisennuste on. Tiedetään, että osalla ne ovat korjaantuneet, mutta osa on kärsinyt niistä jo 1,5 vuotta. Mahdollisia vuosikymmenien taakse ulottuvia pitkäaikaisvaikutuksia ei tietenkään tunneta, mutta ei ole mitään syytä olettaa, että niitä olisi jotenkin muista virusperäisistä aivo-oireista poikkeavasti. Koronan sairastuneen ei siis kannata pelätä ennenaikaista dementoitumista.

Yhtäläinen piirre aivovammojen jälkitilan kanssa on, että ongelmat eivät näy ulospäin, mutta voivat silti huomattavasti vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Mitä lievempi sairastettu koronainfektio, sitä pienempi on riski pitkittyneisiin jälkioireisiin, mukaan lukien nämä aivoperäiset oireet. Sen takia kaikkien nuortenkin olisi suotavaa ottaa täysi rokotussarja. Kaikenlaiset perättömät kampanjat rokotusten vaaroista tai koko viruksen olemassaolosta ovat vastuuttomia.

Teksti: Olli Tenovuo, professori, ylilääkäri

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje