Alla olevasta napista pääset takaisin Älä anna sen kasvaa etusivulle

Iltakävely muuttui painajaiseksi

Kun Yasmin palaili kohti kotiaan maaliskuiselta iltakävelyltään ja oli jo lähes takaisin omassa pihassaan, huomasi hän kaksi mustiin vaatteisiin sonnustautunutta, noin 15–17-vuotiasta nuorukaista. Toinen heistä räpläsi kännykkää, toisen Yasmin kuuli sanovan ”nyt olis hyvä!”

Maaliskuinen ilta oli jo pimentynyt, kun kaksi teini-ikäistä ventovierasta poikaa hyökkäsi Yasminin kimppuun. Pojat alkoivat lyödä ja potkia Yasminia päähän.

– Kun tilanne oli ohi, olin jotenkin kävellyt viimeiset sata metriä kotiini, mutta en muista tästä yhtään mitään. Ambulanssista minulla on joitakin hämäriä muistin häivähdyksiä, mutta ei mitään tarkkoja mielikuvia. Olin sairaalassa seuraavaan päivään asti.

Kotiuduttuaan Yasmin alkoi voida huonosti ja oksennella rajusti, joten edessä oli uusi sairaalareissu – ja jälleen yhden päivän kotona olon jälkeen uusi, sillä olo heikkeni uudelleen merkittävästi.

– Muistan, että sain 27.3.2024 diagnoosiksi keskivaikean aivovamman.

Hyökkääjät katoavat pimeyteen

Poliisit paneutuivat pahoinpitelyn selvittämiseen. Rikosilmoitus tehtiin jo sairaalassa, ja poliisit kävivät Yasminia puhuttamassa tämän ollessa vielä sairaalavuoteessaan. Myöhemmin poliisit soittelivat lisätietoja kysyäkseen, ja Yasmin kävi äitinsä kanssa poliisilaitoksella.

Virkavalta tutki myös tapahtumapaikan lähellä olevien valvontakameroiden nauhat, mutta koska itse tapahtumapaikalla ei laitteita ollut, ei lähikameroiden tallenteistakaan ollut hyötyä. Pimeä ilta, mustiin pukeutuneet pojat, hupun suojaan piilotetut kasvot ja aivovamman aiheuttama muistiaukko tekivät tunnistamisesta mahdotonta. Poliisien ponnisteluista huolimatta Yasminin pahoinpitelijät eivät koskaan jääneet kiinni.

– Mieleeni ei jäänyt muita tuntomerkkejä kuin vaatteiden väri, summittainen arvio iästä ja sanat ”nyt olis hyvä”.

Yasmin epäilee, että kyseessä saattoi olla jonkinlainen some-haaste. Samoihin aikoihin uutisoitiin muistakin satunnaisista pahoinpitelyistä. Häneltä ei varastettu mitään, joten kyse ei ollut ryöstöstä tai sen yrityksestäkään.

Elämä kertaheitolla uusiksi

– Elämäni muuttui pahoinpitelyn seurauksena kertaheitolla. Tuli jatkuva väsymys, päänsäryt, spastisuus, muisti heikkeni ja uuden oppimisesta tuli hankalaa. Sillä hetkellä, kun sain aivovammadiagnoosin, oli pääni ihan tyhjä. En tiennyt, mitä sanoa. En tiennyt, mitä ajatella. Meni oma aikansa, että sisäistin asian.

Yasmin myöntää, että katkeruus ja viha hyökkääjiä kohtaan eivät ole kadonneet.

– Tunne voimistuu etenkin huonoina päivinä, kun oireet ottavat vallan ja väsymyksen vuoksi ei jaksa tehdä mitään.

Yasmin valmistui vammasta huolimatta samana keväänä ja oli kesän töissä. Pitkien yöunien ansiosta hän jaksoi läpi työpäivän. Nyt hän opiskelee turvallisuusalaa.

–  Toivoisin, että jonakin päivänä pääsisin poliisikouluun. Ala on kiinnostanut minua aina, mutta nyt kokemani vuoksi toiveeni poliisin ammattista on vain voimistunut.

Yasminilla on painava viesti jokaiselle: väkivalta ei ole koskaan ratkaisu! Kenelläkään ei ole oikeutta tuhota tahallaan toisen ihmisen elämää.

– Yksikin isku voi olla liikaa ja muuttaa toisen ihmisen elämän pysyvästi – tai pahimmassa tapauksessa viedä sen. Mieti siis kahdesti, ja jätä väkivaltaiset suunnitelmasi toteuttamatta!