Alla olevasta napista pääset takaisin Älä anna sen kasvaa etusivulle
Nuorten väkivaltarikollisuus nyky-Suomessa
Vuonna 2024 poliisin tietoon tuli peräti 11 800 väkivaltarikosta, joissa epäiltynä oli nuori, eli alle 21-vuotias, henkilö. Vuotta aiemmin määrät olivat samansuuntaisia. Viimeisimmän, vuoden 2024, tilaston mukaan kaikista nuorten väkivaltarikoksista puhuttaessa kasvu on lähes taittunut. Ikäryhmässä 15–17 vuotta määrät ovat pysyneet samoina, ja 18–20-vuotiaiden ikäryhmässä jopa hieman laskeneet. Suurin huoli on, että alle 15-vuotiaiden väkivaltarikosten kasvu ei ole alentunut, vaan niiden määrä on noussut vuoteen 2023 verrattuna noin viidellä prosentilla.
Väkivaltarikoksiin luetaan pahoinpitelyt, henkirikokset, ryöstöt ja niiden yritykset, sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat uhat, kuten niihin liittyvien rikosten valmistelu.
Peräti 4/5 nuorten väkivaltarikoksista on lieviä pahoinpitelyitä. Vaikka alle 15-vuotiaiden ikäryhmää lukuun ottamatta kaikki väkivaltarikostyypit mukaan lukien niiden määrä ei ole enää kasvanut, on pahoinpitelyiden määrä noussut peräti seitsemällä prosentilla. Kasvua on tapahtunut kaikissa nuorten ikäluokissa. Suurin harppaus on 18–20-vuotiaissa, joiden pahoinpitelyrikosten määrä on noussut jopa 21 %.
Rikoslaissa lieväksi pahoinpitelyksi luokitellaan esimerkiksi läpsäisyt ja tönäisyt. Jos käytössä on kättä pidempää tai pahoinpitely kohdistuu pään alueelle, ei tekoa pidetä enää lievänä. Jos päähän lyödään vaikkapa pullolla, voi tutkintanimikkeeksi muodostua törkeä pahoinpitely.
Isoimmat kaupungit ja niiden taajat korostuvat väkivallan ja huumerikollisuuden näyttämöinä. 37 % rikoksista tapahtuu kaduilla ja liikennealueille, eli esimerkiksi parkkipaikoilla. Toiseksi yleisimmin (24 %) väkivaltarikoksen uhriksi joudutaan liikekiinteistöissä – kuten kauppakeskuksissa – ja niiden välittömässä läheisyydessä. Esimerkiksi uhrin käyttämien merkkivaatteiden tai kenkien anastamisen miljöönä korostuvat juuri liikekiinteistöt lähialueineen. Yli puolet väkivaltarikoksista tapahtuu viikonloppuisin ja ilta- tai yöaikaan.
Väkivalta verkossa
Nykyaikana ilmiöksi on noussut kiusaaminen verkossa – tai kiusaamisen jatkaminen sähköisillä alustoilla. Esimerkiksi väkivallan uhri saatetaan pakottaa tekemään nöyryyttäviä asioita, jotka kuvataan ja jaetaan eri alustoilla, kuten Tiktokissa. Tällaisen väkivaltarikollisuuden uhrin kärsimys jatkuu jatkumistaan, sillä mitä verkkoon kerran on ladattu, se siellä tavalla tai toisella myös pysyy.
Pahin esimerkki verkossa rehottavasta rikollisuudesta on niin sanottu com-verkosto, joista yleisin tunnetaan nimellä 764. 764-verkostossa lapsia ja nuoria houkutellaan, manipuloidaan, kiristetään ja pakotetaan käyttämään väkivaltaa itseään ja muita kohtaan. Lisäksi verkostossa painostetaan lapsia ja nuoria ottamaan ja välittämään itsestään väkivaltaa sisältäviä ja seksuaalissävytteisiä kuvia ja videoita. Toiminta tapahtuu useilla eri sosiaalisen median kanavilla sekä pelialustoilla.
Verkossa rikollisuus ei tunne valtakuntien rajoja. Lapsi, jonka pitäisi voida olla omassa huoneessaan turvassa pahalta maailmalta, voi joutua verkon kautta rajunkin rikollisuuden ja painostuksen kohteeksi.
Poliisi kehottaa lasten ja nuorten vanhempia ja läheisiä olemaan tarkkoina siitä, missä lapsi verkossa aikaansa viettää. Huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi äkillisiin muutoksiin lapsen tai nuoren käytöksessä. Erityisiä hälytyssignaaleja ovat erilaisten nimien tai numeroyhdistelmien viiltely tai uudet ystävät tai verkkoympäristöjen verkostot, joihin lapsi on huomattavan voimakkaasti kiintynyt.
Jos aikuisella herää epäilys siitä, että lapsi tai nuori on saattanut joutua rikoksen uhriksi verkossa, on välittömästi otettava yhteyttä viranomaisiin. Poliisille voi lähettää vihjeen tarvittaessa nimettömästi poliisin Nettivinkki-palvelussa. Akuutissa tilanteessa on aina oltava yhteydessä hätäkeskukseen numeroon 112. On tärkeää, että lapsella tai nuorella on elämässään edes yksi turvallinen aikuinen, jonka puoleen hänen on helppoa ja turvallista kääntyä tilanteessa kuin tilanteessa.
Toinen nykyajan ilmiö on true crime -kirjojen ja -ohjelmien runsaus. Yle uutisoi vuonna 2013, että joka kymmenennen nuoren haaveammatti on olla julkkis. On oletettavaa, että julkkikseksi halajavia on nykyään vähintäänkin saman verran. Rikollisen elämän ihannointi ei ole ilmiölle hyväksi. Olisi tärkeää, että ammattirikollisista kertovissa julkaisuissa tuotaisiin realistisesti ja raadollisesti näkyviin rikollisen elämän kokonaiskuva.
Vahingonkorvausvelvollinen jo alle 15-vuotiaana
Moni nuori tietää, että alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa. Huomattavasti harvempi tiedostaa, että vahingonkorvausvastuu alkaa jo paljon nuorempana. Jos tahallaan pahoinpitelee toisen ihmisen, rikkoo tai muutoin tuhoaa toisen omaisuutta tai vaikkapa syyllistyy tuhopolttoon, voi vouti käydä kukkarolla pitkälle aikuisikään. Jos ulosotossa on rikoksen vuoksi syntyneitä vahingonkorvauksia, ei esimerkiksi lainan, vuokra-asunnon tai puhelinliittymän saaminen ole todennäköistä. Varsinainen rikosrekisteri puolestaan nostaa seinän pystyyn tiettyihin opintoihin ja ammatteihin. Myös toisen pahoinpitelyn kuvaaminen ja materiaalin levittäminen on laitonta, vaikkei itse osallistuisikaan varsinaiseen väkivaltaan. Rikosnimikkeeksi voi muodostua esimerkiksi kunnianloukkaus. Oikein rajuissa rikoksissa myös alle 15-vuotiaiden kohdalla rikostutkintakin on mahdollinen taustojen selvittämiseksi. Lastensuojeluilmoitus tehdään myös automaattisesti.
Nuorten rikoksissa sovintomenettely on yleinen. Keskeistä sovitteluissa on sopia aiheutetun vahingon korvaamisesta esimerkiksi työllä tai rahalla. Sovintomenettelyssä keskustellaan rikoskokonaisuuteen liittyvät asiat uhrin ja tekijän kesken. Usein uhrille on tärkeää tulla kuulluksi ja saada anteeksipyyntö pahoinpitelijältään.
On muistettava, että valtaosa nuorista on fiksuja ja lainkuuliaisia kansalaisia, joten nuorisoa yhtenä massana ei pidä leimata edes puheissa. Rikoksia tekee pieni osa, mutta tuo pieni osa tekeekin paljon pahaa.
Asiantuntijana artikkelissa toimi poliisitarkastaja Miia Lehtinen Poliisihallituksesta. Lähteenä käytetty myös Länsi-Uudenmaan poliisin tiedotetta 764-verkostosta.