”Mitä mun pitäs tehdä, kun mun sairasloma loppuu? Mä sain aivovamman puoli vuotta
sitten, ja mut kotiutettiin ilman jatkohoito-ohjeita. Oon nyt ollu kotona ja koettanut
selvitellä näitä asioita, mutta ei oikein jaksaminen riitä.”
Tämä on suora lainaus Aivovammaliittoon tulleesta yhteydenotosta. Ihmisten hoidon taso on
laskenut paljon, ja tämän vuoksi sosiaaliturvaan, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yhteydenotot
ovat lisääntyneet vuoden aikana selvästi.
Ihmiset, eli me hyvinvointiyhteiskunnan jäsenet, jäämme hallituksen kylmien päätöksien
jalkoihin. On käynyt selväksi, että hyvinvointialueilla ei ole tarpeeksi resursseja panostaa
vammautuneiden ja sairastuneiden ihmisten hoitoon ja seurantaan. Ihmisiä kotiutetaan liian
usein ilman jatkohoito-ohjeita, ja kuntoutussuunnitelmat tehdään ilman kokonaisvaltaista
perehtymistä asiakkaan oirekuvaan ja vammaan tai sairauteen. Samaan aikaan kolmannen
sektorin toimintaedellytyksiä kavennetaan leikkaamalla järjestöjen avustussummista
merkittävissä määrin. Kolmanteen sektoriin kohdistuvat säästötoimet vähentävät sote-alan
järjestöjen mahdollisuuksia tuottaa ennaltaehkäisyyn liittyvää osaamista, kohtaavia palveluita,
luotettavaa tietoa ja vertaistukea – kaikkea sitä, mitä kolmannen sektorin työntekijät ja
vapaaehtoiset tekevät päivittäin heikoimmassa asemassa olevin ihmisten hyväksi.
”Mä käyn vaan nopeasti kaupassa, ei siinä matkalla mitään satu.”
Myös tämä lainaus on elävästä elämästä. Kuinka moni meistä tunnustaa tehneensä tämän
saman päätöksen ja jättäneensä pyöräilykypärän pukematta päähänsä? Tapaturma voi sattua
lyhyelläkin matkalla.
Suomessa tapaturmaisen aivovamman saa vuosittain noin 36 000 ihmistä. Aivovammoja syntyy
eniten kaatumisten seurauksena. Muita syitä ovat liikenneonnettomuudet, pahoinpitelyt ja
urheilutapaturmat.
Aivovamma on hiljainen epidemia, joka aiheuttaa aivovammautuneelle ihmiselle usein
elinikäisiä arkielämää haittaavia oireita (mm. voimakas väsymys, muistin heikkous, toiminnan ja
ajattelun hidastuminen ja käyttäytymisen hallinnan vaikeus). Yhteiskunnalle aivovamman
aiheuttamat vuosittaiset kustannukset ovat noin 2 miljardia euroa. Suurien kustannusten vuoksi
osa vakuutuksista on sulkenut aivovamman korvattavista kustannuksista pois, tai
vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiöt koettavat kiistää aivovamman ja tapaturman välisen yhteyden,
jolloin korvausvastuu siirtyy yhteiskunnalle.
Tapaturmalle ei aina voi mitään, mutta osa aivovammaoista pystyttäisiin ehkäisemään
lisäämällä tietoa turvallisemmasta liikkumisesta ja liikunnasta, suojavälineiden käytöstä ja
asennemuutoksella.
Aivovammaliiton ehdotukset ja muistutukset
Ennaltaehkäisy
- Polkupyöräilykypärän käyttöä ei pidä unohtaa. Oikein kiinnitetty ja sopivankokoinen
pyöräilykypärä ehkäisee onnettomuuksissa jopa 90 % vakavista aivovammoista. - Humalahakuista juomista kannattaa välttää, sillä noin 50 % aivovammoista tapahtuu
alkoholin vaikutuksen alaisena – ja useimmiten vielä ns. kohtuukäyttäjille. - Turvallisuutta lisäävät lakimuutokset, kuten sähköpotkulautoihin liittyvä lainsäädäntö,
ovat merkittäviä ennaltaehkäisyn näkökulmasta. - Teiden kunnossapitoon, esimerkiksi kuoppien korjaamiseen ja talvisin liukkauden
ehkäisyyn, on kiinnitettävä huomiota.
Jo syntyneiden vammojen hoito
- Terveydenhuollossa on otettava huomioon aivovamman oirekuva, esimerkiksi lähimuistin
epävarmuus. Siksi vastaanottokäynneistä pitäisi lähettää muutama tekstiviestimuistutus
ennen hoitokäyntiä. Tämä ei nykytekniikalla ole kallista eikä vie kenenkään työaikaa.
Käytäntö toisi säästöjä, sillä näin vastaanottokäyntejä ei unohdusten vuoksi jäisi väliin. - Jo syntyneiden aivovammojen diagnosointia, hoitoa ja kuntoutusta on parannettava.
Alkuvaiheen diagnosoinnilla ja kirjauksilla voi olla suuri vaikutus ihmisen sosiaaliturvaan
ja oirekuvan vähentämiseen. - Terveydenhuollossa ei pidä ketään jättää yksin. Minimivaatimuksena olisi seurantasoitto
jokaiselle aivovamman vuoksi terveydenhuollossa asioineelle
Sote-järjestöjen rahoituksen varmistaminen
- Sote-alan järjestöille suunnitellut leikkaukset tulisi perua. Sote-järjestöt takaavat, että
jokaiselle on olemassa joku, joka pitää juuri hänen puoliaan. Sote-alan järjestöissä toimii
yli puoli miljoonaa vapaaehtoista ja työntekijää. - Aivovammatietoutta on lisättävä, sillä ennaltaehkäisy paitsi säästää yhteiskunnalta
rahaa, on myös aivovammojen paras ”hoitokeino”. Aivovammaliitto ry on avainasemassa
sekä aivovammautuneista ihmisistä huolehtimisesta että ennaltaehkäisyyn liittyvistä
teemoista kertomisessa.