Aivovammaliitto ry:n syysliittokokouksen kannanotto
Jopa kymmenen prosenttia aivovammoista aiheutuu väkivallan seurauksena. Aivovammaliitto ry saa
lisääntyvästi pyyntöjä tulla luennoimaan väkivallan seurauksista, ja lehdistä saamme lukea lähes
päivittäin väkivaltaan liittyviä uutisia. Jo iso osa väkivallan teoista epäillyistä on alaikäisiä, väkivalta on
raaistunut ja siitä on tullut arkipäivää. Liikkeellä on myös some-haasteita, jotka yllyttävät väkivaltaan
joko itseään tai muita kohtaan. Väkivalta on siis siirtynyt myös verkkoon.
Vuonna 2024 poliisin tietoon tuli peräti 11 800 väkivaltarikosta, joissa epäiltynä oli nuori, eli alle 21-
vuotias, henkilö. Vuotta aiemmin määrät olivat samansuuntaisia. Suurin huoli on, että alle 15-
vuotiaiden väkivaltarikosten määrä on noussut vuoteen 2023 verrattuna noin viidellä prosentilla.
Väkivaltarikoksiin luetaan pahoinpitelyt, henkirikokset, ryöstöt ja niiden yritykset, sekä henkeen ja
terveyteen kohdistuvat uhat, kuten niihin liittyvien rikosten valmistelu.
Peräti 4/5 nuorten väkivaltarikoksista on lieviä pahoinpitelyitä. Vaikka alle 15-vuotiaiden ikäryhmää
lukuun ottamatta kaikki väkivaltarikostyypit mukaan lukien niiden määrä ei ole enää kasvanut, on
pahoinpitelyiden määrä noussut peräti seitsemällä prosentilla. Kasvua on tapahtunut kaikissa nuorten
ikäluokissa. Suurin harppaus on 18–20-vuotiaissa, joiden pahoinpitelyrikosten määrä on noussut jopa
21 %.
37 % rikoksista tapahtuu kaduilla ja liikennealueille, eli esimerkiksi parkkipaikoilla. Toiseksi yleisimmin
(24 %) väkivaltarikoksen uhriksi joudutaan liikekiinteistöissä – kuten kauppakeskuksissa – ja niiden
välittömässä läheisyydessä
Nykyaikana ilmiöksi on noussut kiusaaminen verkossa – tai kiusaamisen jatkaminen sähköisillä
alustoilla. Esimerkiksi väkivallan uhri saatetaan pakottaa tekemään nöyryyttäviä asioita, jotka
kuvataan ja jaetaan eri alustoilla, kuten Tiktokissa. Tällaisen väkivaltarikollisuuden uhrin kärsimys
jatkuu jatkumistaan, sillä mitä verkkoon kerran on ladattu, se siellä tavalla tai toisella myös pysyy.
Verkossa rikollisuus ei tunne valtakuntien rajoja, vaan lapsi, jonka pitäisi voida olla omassa
huoneessaan turvassa pahalta maailmalta, voi joutua verkon kautta rajunkin rikollisuuden ja
painostuksen kohteeksi.
Aivovammaliitto ry korostaa, että tilanteeseen on saatava muutos. Keinoina on esimerkiksi varhainen puuttuminen nuorten pahoinvointiin ja tiedon jakaminen entistä nuoremmille väkivallan seurauksista. Hedelmällisintä olisi osallistaa nuoret mukaan kehittämään toimintaa, jolla väkivaltaa voitaisiin
ehkäistä. Aivovammaliitto on käynnistänyt ”Älä anna sen kasvaa – STOP nuorten väkivallalle” -kampanjan, jonka avulla tehdään väkivallan seuraamuksia näkyviksi. Lue lisää https://aivovammaliitto.fi/kasvaa/
Nuorena aivovammautuminen hankaloittaa esimerkiksi opiskelu- ja työelämään siirtymistä mm.
muisti- ja keskittymisongelmien vuoksi. Aivovamman aiheuttamat väsyvyys ja aloitekyvyn puute voivat
vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin siten, että vammautunut jää kotiin ja syrjäytyy.
Pahoinpitelijäkään ei pääse ilman omaan elämäänsä vaikuttavia seuraamuksia.
Vahingonkorvausvastuu alkaa jo alle 15-vuotiaana, vaikka sen ikäinen ei ole vielä rikosoikeudellisessa
vastuussa. Jos pahoinpitelee toisen ihmisen, voi joutua olemaan ulosoton asiakkaana pitkälle
aikuisikään. Tämä puolestaan voi vaikeuttaa esimerkiksi puhelinliittymän ja asunnon saamista.
Varsinainen rikosrekisteri nostaa seinän pystyy moniin opintoihin ja ammatteihin.
”Sami astui omien sanojensa mukaan toukokuussa vuonna 2019 ovesta ulos väärään aikaan.
Tuntematon henkilö löi Samia takaraivoon niin voimakkaasti, että tämä suistui maahan ja sai
kallonmurtuman sekä aivovamman. Pahoinpitelijä saatiin kiinni verekseltään, mutta kun aikanaan
haaste käräjille lähti, ei mukiloijaa enää löytynytkään.”
”Kymmenkunta vuotta sitten Mari vieraili ex-poikaystävänsä luona. Syystä tai toisesta ex menetti
malttinsa ja hyökkäsi Marin kimppuun. Jälkikäteen Mari luki oikeuden papereista, että entinen
poikaystävä oli lyönyt, potkinut, istunut hänen päällään ja rinnuksista kiinni pidellen hakannut Marin
päätä lattiaan. ”Pääni ei tule kestämään tätä”, oli Marin viimeinen muistikuva ennen tajunnan
menetystä. Pahoinpitelyn seurauksena Marille tuli aivovamma.”
”Vuosi sitten maaliskuussa Yasmin oli iltalenkillä. Hän oli jo melkein takaisin kotipihassaan, kun pari
nuorta, noin 15–17-vuotiasta poikaa, kävi hänen päälleen. ”Nyt olis hyvä”, muistaa Yasmin toisen
sanoneen ennen hyökkäystä. Toinen räpläsi kännykkää. Alkoi päähän kohdistunut lyöminen ja
potkiminen, jotka aiheuttivat Yasminille aivovamman. Oliko kyseessä some-haaste?”