Jukka Stolt vammautui samalla tavalla kuin noin 20 prosenttia muistakin maamme aivovammautuneista, eli auto-onnettomuudessa. Onnettomuuspaikka oli sen sijaan hieman tavallista eksoottisempi, sillä hän joutui kohtalokkaaseen kolariinsa Intiassa.
Jukka Stolt kertoo, että vuonna 2006 hän asui omakotitalossa rajanaapurinaan Intiasta kotoisin oleva mies.
-Hän aina houkutteli, että lähdetään käymään Intiassa. Lopulta matkamme toteutuikin. Delhiin saavuttuamme mietimme, jatkammeko matkaa vai jäämmekö sinne yöksi. Päätimme, että lähdemme heti liikkeelle.
Päivä oli 4.9.2006. Stolt kuvailee, että vaikka liikenne oli suomalaisen silmin hieman kaoottista, oli heidän ajamansa moottoritie ainakin sikäläisen mittapuun mukaan hyvä.
-Tällä matkalla kävi niin, että yhtäkkiä eteemme tuli bussi sieltä, mistä se ei olisi saanut tulla. Sen seurauksena ajoimme ikään kuin seinään ja loukkaannuimme jokainen. Intialaisen ystäväni puhelin oli soinut onnettomuuspaikalla ja siihen oli vastannut paikallinen mies. Soittaja oli ystäväni vaimo. Tämän puhelun myötä Suomeen ensimmäisenä välittyneen viestin mukaan me olimme kaikki kuolleita. Ymmärrän onnettomuuspaikalla puhelimeen vastanneen väärinkäsityksen, sillä kuuleman mukaan toden totta näytimme kaikki menehtyneiltä.
Stoltin vanhempi tytär on lääkäri, joten hän ryhtyi puuhaamaan isänsä siirtoa kotimaahan.
-Pitkään siinä meni. Olin Intiassa koomassa ja ainakin kolmessa eri sairaalassa. Aikani Intiassa perustuu muiden kertomaan, sillä tapahtumat siellä ovat pyyhkiytyneet muististani. Suomessa minulla diagnosoitiin erittäin vaikea aivovamma, selkäydinvamma ja solisluut, rintalasta, melkein kaikki kylkiluut sekä vasemman kädet luut olivat murskana ja murtuneet kylkiluut olivat puhkoneet keuhkot.
Kun Stolt saatiin Suomeen, totesivat lääkärit, että mitään mahdollisuuksia miehen pelastamiseksi ei ole.
-Kuolemantuomion saaneeksi jaksan siis tänä päivänä melko hyvin! Minulla oli neljä vahvaa motivaatiota taistella takaisin elämään: kolme lastani ja Maatu-koirani. Toipumistani pidetäänkin jonkinlaisena ihmeenä.
Kun yrittäjänä työskennelleen miehen oli luovuttava aivovamman jälkitilan tuomien haasteiden vuoksi työelämästä, on hän löytänyt palkkatyön sijaan iloa elämään paitsi perheestään myös liikunnasta ja hyväntekeväisyystyöstä. Hän on järjestänyt muun muassa hyväntekeväisyystempauksen ”Saaristen koulun piha”, jossa hän juoksi puolimaratonin lapsia työntäen. Tempauksen tavoitteena oli muokata erityislapsille suunnatun koulun piha heille soveliaaksi. Nyt lapsilla onkin uusi, kelvollinen leikkipaikka. Hän on myös ollut mukana järjestämässä ikäihmisille tapahtuman, jossa kerrottiin muun muassa aivovamman vaikutuksesta aisteihin. Iloa elämään tuovat myös juoksu- ja kuntosaliharrastukset sekä aivovammatietoisuuden edistäminen.
Aivovammaviikko tuo vammaa tutuksi
Aivovammaviikkoa on vietetty vuodesta 2004 saakka vuosittain viikolla 46. Aivovammaviikko on Aivovammaliitto ry:n järjestämä teemaviikko, jonka tarkoituksena on lisätä aivovammatietoisuutta, tehdä aivovammatyötä näkyväksi sekä kumota väärää tietoa ja hälventää epäluuloja. Tänä vuonna teemaviikolla muistutetaan erityisesti, että elämässä voi olla iloa myös aivovamman jälkeen.
Haastattelupyynnöt: Jukka Stolt, puh. 040 523 6701, jukka.stolt@gmail.com
Lisätietoa aivovammaviikosta: http://www.aivovammaliitto.fi/aivovammaliitto/aivovammaviikko/ tai pia.warvas(at)aivovammaliitto.fi
Kuvat Jukka Stoltista: Pia Warvas
Aivovammasta
Aivovamma on tapaturman aiheuttama aivokudoksen vaurio, joka syntyy päähän kohdistuvasta iskusta tai liike-energiasta. Aivovamman eli tapaturmaisen aivovaurion saa Suomessa vuosittain arviolta 15 000 −20 000 ihmistä ja sen jälkitilan oireita on noin 100 000 henkilöllä. Jälkitilalla tarkoitetaan tapaturman välittömien vaikutusten paranemisen jälkeen ilmeneviä pitkäaikaisia tai pysyviä muutoksia.
Erittäin lievän aivovamman, eli kansanomaisesti aivotärähdyksen, saaneista valtaosa toipuu oireettomaksi. Mitä vakavammasta vammasta on kyse, sitä todennäköisemmin siitä jää pysyviä oireita. Aivovammoja syntyy eniten putoamisten ja kaatumisten seurauksena (60 %), liikenneonnettomuuksissa (20 %), pahoinpitelyissä (5 – 10 %) sekä urheiluun liittyvissä tapaturmissa (2 – 9 %). Erityisiin riskiryhmiin kuuluvat 18 – 25 –vuotiaat miehet ja yli 70-vuotiaat henkilöt.
Tyypillisimpiä jälkitilan oireita ovat erittäin voimakas väsymys, muistihäiriöt, aloitekyvyttömyys, luonteen muutokset, toiminnan ja ajattelun hidastuminen ja jumittuminen, sanojen löytämisen vaikeus ja haasteet ymmärtää sanatonta viestintää, ajattelun muuttuminen konkreettiseksi sekä erilaiset fyysiset vaikeudet kuten jatkuva päänsärky, kaksoiskuvat ja epilepsia.
Aivovammaviikolla tapahtuu
KANKAANPÄÄ ke 7.11. klo 16.30 Lumiaisella (Keskuskatu 31, Kankaanpää ) ”Aivot – tärkeä juttu ”. Neurologi Juha Puustinen ja ensihoitaja Minni Mutanen. Kahvitarjoilu.
OULU la 10.11. klo 13 asiantuntijaluento ”25 vuotta tutkimusta ja kuntoutusta: Neuropsykologin työ osana aivovammojen diagnostiikkaa ja hoidon toteutusta” Aleksinkulman juhlasalissa (Aleksanterink. 9, Oulu). Täytekakkukahvit, arpoja myynnissä. Vapaa pääsy.
RAUMA la 10.11. klo 10 – 16. ”Tehdään yhdessä ” -käsityöpäivä Rauman järjestötalolla (Siikapolku 1). Tutkimuksen mukaan käsitöiden tekeminen varsinkin lapsuudessa aloitettuna antaa meidän aivoillemme kapasiteettia käsitellä muutoksia koko elämän ajan.
KOUVOLA ma 12.11. Kymenlaakson aivovammayhdistys on esillä kauppakeskus Valtarissa klo 13-15.
HELSINKI ma 12.11. Parisuhde, seksuaalisuus ja aivovamma -luento klo 18 Kampin palvelukeskuksessa (Salomonkatu 21 B, Helsinki).
SEINÄJOKI ma 12.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on markkinoimassa toimintaansa Seinäjoen Keskussairaalassa OLKA-pisteellä.
JYVÄSKYLÄ ma 12.11. klo 17 – 18.30 kaikille avoin luento ”Uupumisoire aivovammautuneilla” (Jyväskylän kaupunginkirjasto Vapaudenkatu 39 – 41, Wolmarinsali)
PORI ti 13.11. klo 10 – 14 Satakunnan aivovammayhdistys esittelee toimintaansa Satakunnan keskussairaalan Luotsi-infopisteessä (Sairaalantie 3, Pori).
SEINÄJOKI ti 13.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Seinäjoen Terveyskeskuksen Y-talolla.
JYVÄSKYLÄ ti 13.11. klo 14 – 15 yhteistyössä Gradian kanssa luentotilaisuus, jossa Aivovammaliiton toiminnanjohtaja luennoi aivovammoista ja niiden vaikutuksista ja jyväskyläläinen kokemustoimija kertoo oman tarinansa. (Ammattiopisto Spesia, auditorio, Keskussairaalantie 21)
TURKU ti 13.11. klo 10 – 14 Varsinais-Suomen aivovammayhdistys esittelee toimintaansa Hansakorttelissa.
TAMPERE ke 14.11. klo 10 – 15 Tampereen Seudun Aivovammayhdistys esittäytyy Taysissa ja kertoo toiminnastaan ja aivovammoista.
VAASA ke 14.11. Vaasan toimintaryhmä esittelee toimintaansa Vaasan Keskussairaalassa.
ALAVUS to 15.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Veljekset Keskisen kyläkaupalla.
SEINÄJOKI pe 16.11. Etelä-Pohjanmaan aivovammayhdistys on Kärjen koulussa pitämässä aamunavauksen. Mukana on myös puhuja Aivovammaliitosta.
KEMI Kemin toimintaryhmä Aivokaiset järjestää aivovammaviikon tilaisuuden Kemin yliopiston apteekin tiloissa. Aika on vielä auki.
TURKU 20.11. klo 18 – 20 kaikille avoin asiantuntijaluento ”Miten kuntoutan itseäni” (Ortodoksisen kirkon srk-Sali).
Mediatiedotteiden GDPR-lauseke http://www.aivovammaliitto.fi/wp-content/uploads/2018/05/Mediatiedotteiden-GDPR-lauseke.pdf