Aivot mahdollistavat itsenäisen elämän
Vaalitavoitteet 2027
Eduskuntavaalit ja vaalikausi 2027–2031
Aivot ohjaavat arjen sujumista
Aivot ovat ihmisen toimintakyvyn, terveyden, persoonallisuuden ja itsemääräämisoikeuden perusta. Kun aivot vaurioituvat tapaturman, aivoverenkiertohäiriön tai muun sairauden seurauksena, vaikutukset voivat ulottua kaikkeen elämässä: arkeen, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työhön, toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Toisin kuin miltei kaikki muut elimet ja kehon osat pystytään jo nykyään vaihtamaan tai korvaamaan, ei ihmisen aivoja voi korvata tai vaihtaa.
Aivovaurion seuraukset eivät aina näy ulospäin. Ihmisellä voi olla vaikeuksia muistissa, keskittymisessä, toiminnanohjauksessa, kommunikoinnissa, tunteiden säätelyssä tai kuormituksen hallinnassa. Ulospäin näkymättömät syyt käytökseen jossain tilanteessa voivat jäädä tunnistamatta. Ongelmat voidaan tulkita muuksi kuin aivovaurion aiheuttamiksi.
Kun aivot vaurioituvat, tarvitaan sekä vertaistukea että apua yhteiskunnalta arjen sujumiseksi.
Aivovaurion seuraukset eivät useimmiten näy ulospäin. Aivovaurio vaikuttaa esimerkiksi muistiin, keskittymiskykyyn, toiminnanohjaukseen, kommunikointiin, tunteiden säätelyyn tai kuormituksen hallintaan. Koska aivovaurion jälkitilan aiheuttamat oireet ovat näkymättömiä, niiden vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen voi olla vaikea tunnistaa. Tällöin aivovaurion aiheuttamat oireet saatetaan tulkita virheellisesti esimerkiksi välinpitämättömyydeksi, haluttomuudeksi tai epäasialliseksi käytökseksi.
Aivovaurion jälkeen ihminen tarvitsee sekä vertaistukea että yhteiskunnan tarjoamaa apua selviytyäkseen arjesta.
Keitä me olemme?
Aivovammaliitto ry edustaa aivovammautuneita, aivoverenkiertohäiriön tai muun aivovaurion kokeneita ihmisiä ja heidän läheisiään. Olemme ainoa valtakunnallinen aivovaurioihin keskittyvä vammaisjärjestö. Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus elää oman näköistään elämää äkillisen vamman tai sairauden aiheuttamassa elämäntilanteessa, jossa yksin jäämisen ja syrjäytymisen riski on korkea ja luotettavan tiedon ja vertaistuen tarve on suuri. Aivovammaliitto mahdollistaa paikallisen toiminnan, jossa ihmiset kohtaavat ja saavat tukea.
Toivomme hallitukselta kaudella 2027–2031:
1. Aivovaurion saanut ihminen saa oikea-aikaisen hoidon, kuntoutuksen ja tuen
Aivovaurio on tunnistettava mahdollisimman varhain. Hoidon ja kuntoutuksen on perustuttava yksilölliseen tarpeeseen ja oireisiin, ei pelkästään diagnoosiin, ikään, asuinpaikkaan tai hyvinvointialueen taloudelliseen tilanteeseen.
Palveluketju ei myöskään saa katketa sairaalasta kotiutumiseen. Aivovaurion saaneen ihmisen toimintakyky ja tuen tarpeet voivat muuttua ajan kuluessa. Avun tarve ja sen määrä voivat tulla näkyväksi vasta myöhemmin arkeen, opiskeluun tai työhön palattaessa.
Tärkeää on:
- turvata yhdenvertaiset hoito-, kuntoutus- ja seurantakäytännöt koko Suomessa
- vahvistaa neuropsykologisen kuntoutuksen sekä puhe-, toiminta- ja fysioterapian saatavuutta
- varmistaa, että kuntoutus perustuu yksilölliseen toimintakyvyn arviointiin eikä pelkästään diagnoosiin
- tunnistaa aivovaurioiden kognitiiviset, psyykkiset, fyysiset ja sosiaaliset seuraukset kokonaisuutena
- luoda toimivat hoito- ja palveluketjut erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, kuntoutuksen, sosiaalipalvelujen ja järjestöjen välille
- turvata myös läheisille riittävä tieto, neuvonta ja tuki.
Aivovaurioon liittyy usein väsyvyyttä ja/tai muistin, keskittymisen, toiminnanohjauksen, kommunikoinnin, puheen, tasapainon ja tunnesäätelyn vaikeuksia. Oireet eivät usein näy päällepäin, mutta ne vaikeuttavat arjessa selviämistä.
2. Kognitiivinen saavutettavuus tunnustetaan yhdenvertaisuuden edellytykseksi
Yhteiskunnan palvelut täytyy suunnitella myös heille, joilla on muistin, keskittymisen, tiedonkäsittelyn, hahmottamisen, toiminnanohjauksen tai kommunikoinnin vaikeuksia.
Esimerkiksi digitaalisen palvelun saavutettavuutta ei takaa pelkästään tekninen toimivuus. Palvelun on oltava myös ymmärrettävää, selkeää ja riittävän helppoa käyttää. Myös henkilökohtaiseen apuun pitää aina olla mahdollisuus.
Tärkeää on:
- huomioida kognitiivinen saavutettavuus julkisten palvelujen, digitalisaation ja viranomaisviestinnän suunnittelussa
- säilyttää mahdollisuus henkilökohtaiseen, kasvokkain ja puhelimitse tapahtuvaan asiointiin
- tarjota viranomaispäätökset ja palveluohjeet selkeällä ja ymmärrettävällä kielellä
- mahdollistaa asiointiin tarvittava tuki ja riittävä asiointiaika
- ottaa aivovaurion kokeneet ihmiset mukaan palvelujen ja digitaalisten ratkaisujen suunnitteluun ja testaamiseen
- varmistaa, että tiedottaminen on saavutettavaa myös kriisi- ja häiriötilanteissa.
Monimutkaiset palvelupolut, pitkät kirjalliset ohjeet, nopeasti vaihtuvat digitaaliset näkymät ja vahvaa toiminnanohjausta edellyttävä asiointi voivat estää itsenäistä palvelun käyttöä. Esteettömyys ja saavutettavuus on rakennettava palveluihin jo suunnittelusta alkaen. Jälkikäteen korjaaminen on aina kalliimpaa.
3. Aivovaurion kokeneen ihmisen oikeus työhön ja opiskeluun toteutuu
Aivovaurio ei automaattisesti tarkoita työkyvyttömyyttä. Oikealla kuntoutuksella, töiden mukautuksilla ja joustavilla ratkaisuilla sekä työnantajalle kohdistetuilla yksilöllisillä tukitoimilla moni voi jatkaa työelämässä vamman saatuaankin. Myös opiskeluun on oltava kannusteita.
Työ- ja opiskelukyvyn arviointi ei saa perustua yksittäiseen vastaanottokäyntiin tai siihen, miltä henkilö vaikuttaa lyhyessä kohtaamisessa.
Tärkeää on:
- vahvistaa työterveyshuollon, työllisyyspalvelujen ja oppilaitosten osaamista aivovaurioista
- mahdollistaa joustavat, yksilölliset ja oikea-aikaiset mukautukset työssä ja opiskelussa
- kehittää joustavia mahdollisuuksia osa-aikatyöhön, työkokeiluun, työn muokkaukseen ja asteittaiseen työhön paluuseen
- yhteensovittaa palkka, sosiaaliturva ja palvelut niin, että työn tekeminen on mahdollista ja kannattavaa niin työntekijälle kuin työnantajalle.
- lisätä työnantajien neuvontaa sekä työolosuhteiden järjestelytuen tunnettuutta
- ehkäistä aivovaurioon ja näkymättömään vammaan perustuvaa syrjintää.
Aivovaurioon liittyvä kuormitusherkkyys, väsyvyys tai toiminnanohjauksen vaikeus voivat rajoittaa työpäivän pituutta tai olla haaste työn organisoinnille. Ne eivät kuitenkaan poista ihmisen osaamista.
4. Itsemääräämisoikeus ja yksilölliset palvelut turvataan koko Suomessa
Aivovaurion kokeneella ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään ja tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa. Kommunikoinnin tai tiedonkäsittelyn vaikeus ei saa johtaa siihen, että ihminen ohitetaan päätöksenteossa.
Palvelujen on tuettava itsenäistä elämää, ei määritellä sitä ihmisen puolesta. Tarvittaessa ihmiselle on annettava tukea tiedon ymmärtämiseen, vaihtoehtojen arvioimiseen, oman tahdon ilmaisemiseen ja päätöksentekoon.
Tärkeää on:
- seurata vammaispalvelulain toimeenpanoa ja puuttua perusteettomiin eroihin hyvinvointialueiden välillä
- varmistaa palvelutarpeen moniammatillinen ja yksilöllinen arviointi
- vahvistaa tuettua päätöksentekoa ja saavutettavaa kommunikointia
- taata palvelujen jatkuvuus elämän eri siirtymävaiheissa
- arvioida sosiaaliturvaa, asiakasmaksuja ja palveluja koskevien päätösten yhteisvaikutukset
- ottaa aivovaurion kokeneet ihmiset ja heidän järjestönsä mukaan päätösten valmisteluun riittävän varhaisessa vaiheessa.
Itsenäinen elämä ei tarkoita, että ihmisen pitäisi selvitä yksin. Oikein kohdennetut palvelut, kuntoutus, apu ja päätöksenteon tuki mahdollistavat oman tahdon toteutumisen sekä yhdenvertaisen osallistumisen yhteiskuntaan.
5. Aivovaurioita on ehkäistävä aktiivisemmin
Aivoterveyttä ja aivovaurioiden ehkäisyä on edistettävä kaikissa ikäryhmissä. Samalla on varmistettava, että aivovaurion kokeneet ihmiset ja heidän läheisensä saavat luotettavaa tietoa, ohjausta, vertaistukea ja neuvontaa myös silloin, kun julkinen palvelujärjestelmä ei pysty vastaamaan kaikkiin arjen tarpeisiin. Aivovammaliiton rooli vammaisjärjestönä on paikata niitä aukkoja, joita julkinen sektori ei kata. Pitkä kokemus myös ennaltaehkäisevästä työstä on arvokasta, ja sen jatkaminen on turvattava.
Tärkeää on:
- tehostaa tapaturmien, aivovammojen ja aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyä
- turvata valtakunnallisten potilas- ja vammaisjärjestöjen pitkäjänteinen ja riittävä rahoitus
- tunnistaa vammaisjärjestöjen rooli neuvonnan, kokemustiedon, vertaistuen ja saavutettavan tiedon tuottajina
- hyödyntää vammaisjärjestöjen erityisosaaminen ja asiantuntemus lainsäädännön ja palveluiden valmistelussa ja vaikutusten seurannassa.
- mahdollistaa järjestöjen ja hyvinvointialueiden yhteistyö ihmisten ohjaamisessa tuen ja vertaistoiminnan piiriin.
Vammaisjärjestöjen neuvonta, saavutettava tieto, edunvalvonta, vertaistuki ja paikallistoiminta täydentävät julkisia palveluja. Ne tarjoavat pitkäkestoista tukea tilanteissa, joissa palvelujärjestelmä ei yksin vastaa kaikkiin ihmisen ja hänen läheistensä tarpeisiin.
Näkymätön vamma tarvitsee näkyvät ratkaisut!
Aivovammaliitto ry:n hallituksen puolesta
Timo Kallioja
puheenjohtaja
Päivi Hakkarainen
toiminnanjohtaja