Katse nuorten ajoterveyteen – suuri osa vakavista aivovammoista olisi estettävissä

Oulun yliopistollisen sairaalan neurokirurgian erikoislääkäri Mirva Nätynki nostaa nuorten ajoterveyden tämän hetken keskeisimmäksi liikenneturvallisuushaasteeksi. Hänen mukaansa suuri osa vakavista liikenteessä syntyneistä aivovammoista olisi ehkäistävissä.

– Alkoholi, päihteet, riskikäyttäytyminen ja väsyneisyys ovat usein taustalla aivovamman aiheuttaneissa liikenneonnettomuuksissa. Suuri osa näistä tilanteista olisi estettävissä, Nätynki sanoo.

Ajoterveyden arviointia vahvistettava

Nätyngin mukaan nuorten ajoterveyden arviointia tulisi tiukentaa ja systematisoida. Hän esittää, että ajokorttia hakevalta nuorelta edellytettäisiin omavakuutuksen lisäksi esimerkiksi 8. luokan terveystarkastuksen todistusta, jossa otetaan kantaa nuoren ajoterveyteen.

Lisäksi ammattikuljettajaksi aikovien nuorten terveystarkastukset ja kognitiiviset testit tulisi tehdä oikea-aikaisesti. Liikennerikkomuksiin syyllistyneille hän peräänkuuluttaa nykyistä laajempaa ajopsykologista ohjausta.

Aivovamman kognitiiviset oireet eivät näy ulospäin

Aivovammoihin erikoistuneena Nätynki muistuttaa, että ajokyky voi heikentyä merkittävästi, vaikka ulkoinen toipuminen näyttäisi hyvältä.

– Aivovamma heikentää usein ajokognitiota: tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, havainnointia, hahmottamista ja tiedonkäsittelyn nopeutta. Aivovammaan liittyy usein väsymystä sekä impulsiivisuutta ja lyhytpinnaisuutta, mikä voi altistaa haitallisille päätöksille erilaisissa ärsykkeisissä liikennetilanteissa. Nämä muutokset eivät näy päällepäin, Nätynki kertoo.

Vaikeinta on silloin, kun vammautunut ei itse tunnista omia oireitaan.

Kypäräpakko kevyeen liikenteeseen

Mirva Nätynki on toiminut Pohjois-Pohjanmaan tutkijalautakunnan lääkärijäsenenä vuoden 2023 alusta lähtien ja takana on muutama kymmen tutkintaa.

Hän osallistuu mahdollisuuksien mukaan tutkintaan itse onnettomuuspaikalla.

– Paikan päällä tehty arvio antaa ratkaisevaa lisäymmärrystä siitä, miksi onnettomuus tapahtui ja miten se olisi voitu välttää. Keskeistä on selvittää, mikä kuljettajan käyttäytymisessä ja toiminnanohjauksessa johti tilanteeseen, Nätynki kuvaa fokustaan tutkinnassa.

Jos Nätynki saisi toteuttaa yhden liikenneturvallisuutta parantavan toimen, se olisi kypäräpakko kaikkiin kevyen liikenteen kulkuvälineisiin, kuten polkupyöriin ja sähköpotkulautoihin.

– Se olisi yksinkertainen ja vaikuttava keino vähentää vakavia aivovammoja.

Onnettomuustutkintaa vapaaehtoistyönä

Suomessa toimii 20 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaa, joissa on noin 270 jäsentä. Lautakunta on moniammatillinen tiimi, jossa on asiantuntijoita poliisista, lääketieteestä, ajoneuvotekniikasta, tienpidosta ja käyttäytymistieteistä. Tutkijalautakuntien jäsenet tekevät tutkintoja vapaaehtoistyönä oman työnsä ohella.

Tutkinnan keskeisimpänä tavoitteena on liikenneturvallisuuden edistäminen. Kerättyä aineistoa käytetään liikenneturvallisuustyössä sekä tieteellisissä tutkimuksissa.

Maaliskuu on Aivovammatietoisuuden kuukausi!

Jutun pääkuva: Angel Nieto

@aivovammaliitto