Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi vammaisetuuksista annetun lain, toimeentulotuesta annetun lain 7 b §:n ja sairausvakuutuslain 10 luvun 2 §:n ja 11 luvun 2 §:n muuttamisesta
Lausunnonantajan lausunto
”Määräaikaisuus tulisi hallintolain 45 §:n mukaisesti perustella päätöksessä kuten nykyäänkin. Etuus voitaisiin jatkossakin myöntää siten, että samalla päätöksellä myönnetään kaksi eri tuen tasoa eripituisille ajanjaksoille esimerkiksi siten, että alempi tuen taso myönnettäisiin toistaiseksi sen vuoksi, että tilanteen voidaan arvioida olevan tietyllä tasolla stabiili, mutta ylempi tuen taso määräaikaisena esimerkiksi sen vuoksi, että sairaudessa on määräaikainen pahenemisvaihe.”
Tämä on hyvä asia.
Lausuntopalaute koskien ehdotusta vammaisetuuksista annetun lain mukaisen lapsen perusvammaistuen myöntämiseksi myös keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavalle lapselle, joka noudattaa gluteenitonta ruokavaliota:
–
Lausuntopalaute koskien ehdotuksia vammaisetuuksista annetun lain menettelysäännösten muuttamiseksi:
–
Lausuntopalaute koskien ehdotusta sairausvakuutuslain mukaisen erityishoitorahan myöntämisedellytyksen muutokseksi hoidettavan lapsen iän osalta siten, että oikeus etuuteen olisi alle 18-vuotiaan lapsen vanhemmalla:
Muu lausuntopalaute:
”20 §. Vammaisetuuden hakijan terveydentilaselvitys.
Pykälän 1 momentissa säädetään hakijan velvollisuudesta toimittaa Kelalle lääkärinlausunto ja toisaalta siitä, missä rajatuissa tilanteissa Kela voi myös omalla kustannuksellaan hankkia lausunnon. Kela antaa säännöksen mukaan tarkemmat ohjeet siitä, mitä lausunnosta tulee käydä ilmi.
Käytännössä lausuntoon ohjataan kirjoittamaan niitä terveydenhuollosta saatavilla olevia tietoja, joita tarvitaan etuuden myöntämisharkinnan tekemiseksi. Momenttia muutettaisiin siten, että jatkossa henkilön tulisi toimittaa vammaisetuutta hakiessaan Kelalle lääkärinlausunto tai muu riittävä lääketieteellinen selvitys. Voimassa olevassa säännöksessä viitatun 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tai 18 §:n 1 momentissa tarkoitetusta terveydentilan kuvauksesta laaditun lääkärinlausunnon lisäksi hakijalla olisi mahdollisuus toimittaa lausunnon asemesta siten muukin lääketieteellinen selvitys, esimerkiksi lääkärinlausunto B tai sairauskertomus, jos tällainen asiakirja sisältäisi vammaisetuushakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.”
Hyvä asia, sillä varsinaisen lausunnon saaminen voi kestää kolme kuukautta.
”Sillä, että selvityksen tulisi olla lääketieteellinen, tarkoitettaisiin sitä, että selvityksen on tehnyt hoitava lääkäri ja että se on lääkärikäyntiin liittyvä, ja tämän tulisi ilmetä selvityksestä. Selvityksestä tulisi tarvittaessa ilmetä lääkärin tekemät asianmukaiset, vakiintuneisiin hoito- ja diagnoosikäytäntöihin perustuvat lääketieteelliset tutkimukset ja selvitykset. Selvitykseen voisi kuulua myös muun terveydenhuollon ammattihenkilön, esimerkiksi sairaanhoitajan, huomioita, mutta selvityksen tulisi olla lääkärin laatima ja siitä tulisi ilmetä lääkärin näkemys asiakkaan kokonaistilanteesta hoidon ja kuntoutuksen suhteen. Kela antaisi edelleen tarkemmat ohjeet siitä, mitä lääkärinlausunnosta ja jatkossa vaihtoehtoisesta muusta riittävästä lääketieteellisestä selvityksestä tulisi käydä ilmi.
Kela on vakiintuneesti edellyttänyt, että lausunto voi olla yleensä enintään kuusi kuukautta vanha, jotta selvityksen ajantasaisuudesta on voitu riittävästi varmistua. Tätäkin vanhempia lääkärinlausuntoja tai jatkossa myös muita lääketieteellisiä selvityksiä voitaisiin pitää etuusoikeutta tarkasteltaessa riittävinä, jos lausunnossa tai selvityksessä olisi asian ratkaisemiseksi riittävät tiedot sen ajanjakson osalta, miltä ajalta etuutta haetaan.”
Tämä on myös hyvä asia – esimerkiksi jos niskaan on tullut retkahduksen takia pysyviä rakenteellisia muutoksia, jotka aiheuttavat pysyvät ongelmat, niin siltä osin vanhempikin lausunto riittäisi.
”Esimerkiksi yli kuusi kuukautta vanhassa lausunnossa tai selvityksessä voi olla pysyvän sairauden tai vamman diagnoosin, kuten jonkin tietyn kehitysvamman, perusteet, mutta myöntämisharkinnan tekemiseksi tarvitaan usein myöntämisedellytysten kuten avun tai ohjauksen tarpeen taikka rasituksen ja sidonnaisuuden osalta ajantasaisempi kuvaus.
Riittäväksi lääketieteelliseksi selvitykseksi voitaisiin katsoa myös asiakkaan itse tulostama selvitys terveystietoja ylläpitävästä järjestelmästä, esimerkiksi OmaKanta-palvelusta, jos Kela voisi riittävällä tavalla hyvän hallinnon mukaisesti varmistua tietojen eheydestä. Kela arvioisi yleensäkin ottaen selvityksen riittävyyttä siten, että se pystyisi sen perusteella tekemään etuusasiassa hallintolain mukaisesti asiasisältöisesti asianmukaisen ratkaisun.”
OmaKannan tulosteen hyväksyminen on erittäin hyvä asia.
Hakkarainen Päivi
Aivovammaliitto ry – Toiminnanjohtaja