Opettaja Kati Veijonaho kaatui työpaikkansa pihamaalla ja löi päänsä jäiseen maahan. Tapaturmasta tuli helmikuussa kuluneeksi neljä vuotta. Nyt Kati on virassa oleva työtön työhakija, sillä vaikka työkokeilussa hänen todettiin olevan työkyvytön, ei hänelle ole eläkettä myönnetty.
Kun Kati Veijonaho virkosi kaaduttuaan koulun pihalla, suuntasi hän autolleen ja ajoi sillä muutaman metrin. Sen jälkeen hän palasi koulurakennukseen, jossa työkaverit soittivat ambulanssin. Kati oli ollut sekava. Hän ei itse näitä asioita muista, mutta näin hänelle on kerrottu.
– Vammoistani päätellen olen kaatunut selälleni kuin banaaninkuoreen liukastuva Aku Ankka. Mustelma oli niin ylhäällä pakarassani, että se oli jo melkein selässä. Kaatumisen seurauksena minulle tuli aivovamma eli tapaturman aiheuttama aivojen vaurio.
Aivovamma oli tuntematon niin Katille itselleen kuin hänen perheelleenkin.
– Sen olisin tiennyt, että aivovamma on eri asia kuin kehitysvamma tai aivoinfarkti, sillä niistä olin kuullut. Aivovamma sen sijaan oli sananakin vieras. Itse asiassa vasta vammauduttuani tajusin, että formulakuljettaja Michael Schumacherillakin on juuri aivovamma.
Työkokeilu loppui lyhyeen
Kun Kati pääsi työkokeiluun, kertoi hän oppilailleen, että hän on liukastunut, lyönyt päänsä maahan ja että hänen aivonsa menivät iskun voimasta rikki.
– Lapset ottivat asian luontevasti. Kerran tokaluokkalainen oppilas pyysi minua tarkistamaan laskunsa. Sanoin hänelle, etten osaa, laskut ovat liian vaikeita minulle. Siihen hän vain luontevasti totesi, että ai niin, sinullahan on aivot rikki.
Työkokeilu kesti lopulta vain neljä päivää, ja päivässä työtunteja oli yhteensä kolme. Katilla itsellään ei ole mitään muistikuvaa siitä viikosta eikä seuraavastakaan.
– Rehtori kertoi minulle, että koko työkokeiluni aikana tein yhteensä puolisen tuntia laadukasta työtä, mutta kaikki muu meni pieleen. Onhan selvää, ettei sellaista ihmistä töissä pidetä. Ilmeisesti työni laatu oli kautta linjan heikkoa.
Kati kertoo, että koulussa tehtävät oli mukautettu sellaisiksi, joihin hänen oletettiin pystyvän.
– Esimerkiksi häly oli pyritty minimoimaan, eivätkä minulle annetut työt olleet opettajan – eivätkä edes koulunkäyntiavustajan – pätevyyttä vaativia. Siltikään en onnistunut. Tajusin itsekin, että olisi kokeilu voinut paremmin mennä, mutta en tajunnut sen menneen niin huonosti. Päällimmäisenä muistan kamalan voimakkaan väsymykseni.
Vaikka Kati on työkokeilussa todettu työkyvyttömäksi, ei hänelle silti ole myönnetty eläkettä.
– Olen tällä hetkellä virassa oleva työkyvytön työtön työnhakija. Saan peruspäivärahaa ja perustason vammaistukea, sillä ansiosidonnaiseni on loppunut jo ajat sitten. Sain alkuvuodesta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta myönteisen päätöksen sairauspäivärahasta vuodelle 2021. Jatkon osalta kaikki on edelleen auki. Kela ja työeläkeyhtiö eivät anna edes uutta päätöstä tai myönnä kuntoutustukea tai eläkettä, sillä he vetoavat aiempiin valituksiini.
Näkymätön vamma
Aivovamma ei useimmiten näy päälle päin. Näin on myös Katin kohdalla. Perheen ulkopuolisten on usein vaikea ymmärtää näkymätöntä vammaa. Edes henkilökohtaiset avustajat eivät aina tajua, miksi omin jaloin kulkeva ihminen tarvitsee avustajaa.
– Avustajatkaan eivät aina ymmärrä, miksi terveen näköinen ihminen ei voi imuroida tai tarvitsee päiväunet. Väsyvyyttäni ja kuormitusherkkyyttäni kummastellaan. Kaikki eivät myöskään tajua sitä, miksi aivoni eivät osaa käsitellä näkö- ja kuulohavaintoja samoin kuin aikaisemmin.
Tänä vuonna vietetään Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden tavoitteena on lisätä aivovammatietoutta ja tehdä näkymätöntä vammaa näkyväksi. Kati on yksi juhlavuoden kasvoista.
– Opettaja on aina opettaja. Koska en pysty tekemään työtäni, koen ihmisten sivistämisen aivovammatietoutta jakamalla olevan oman leiviskäni. Aivovammaa ei tarvitse salailla, eikä siinä ole mitään noloa – ja se voi tapahtua ihan kenelle vain ja koska vain!
Satakunnan aivovammayhdistyksellä on toimintaa Porissa ja Raumalla. Tervetuloa tutustumaan 11.–13.7.2022 yhdistyksen toimintaan ja Aivovammaliittoon Poriin Suomi-areenaan paikalle numero 38 Yrjönkadun ja Pohjoiskauppatorin kulman tienoille. Voit keskustella aivovamman kokeneiden kanssa siitä, miten vammautuminen muutti hänen elämäänsä. Voit myös testata aivovammatietoutesi. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan kolme Nutcasen pyöräilykypärää. Tarjolla on myös Arla oy:n lahjoittamia proteiinivanukkaita. Tapahtuma on osa Aivovammaliiton 30-vuotisjuhlavuoden juhlallisuuksia. Juhlavuotemme suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Lisätietoja tapahtumasta ja haastattelupyynnöt:
toiminnanjohtaja Päivi Puhakka, 050 536 6390, paivi.puhakka@aivovammaliitto.fi