Yhdenmukaisuus oikeudessa osallisuuteen ja työhön

On onni syntyä Suomeen ja asua maailman onnellisimmassa maassa. Hyvinvointivaltio takaa meille monia yhdenvertaisuutta edistäviä palveluita. Oppivelvollisuuteen perustuvan peruskoulun tavoitteena on turvata yhdenvertaisuus koulutuksessa koko Suomessa. Lisäksi peruskoulu tukee oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen antaen tarpeellisia tietoja ja taitoja. Yhteiskuntamme huolehtii myös mm. turvallisuudestamme, henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistamme, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työ- ja elinkeinopalveluista. Ihmisten eriarvoisuus ja vastakkainasettelu ovat kuitenkin lisääntyneet, ja osa ihmisistä voi todella huonosti. Mennyt vuosi on lisännyt edellä mainittuja asioita, ihmisten yksinäisyys on lisääntynyt. Perheet, joissa ongelmia on ollut jo ennen koronaa tai terveydentila/henkiset voimavarat ovat vähäiset, ovat olleet suurimpia kärsijöitä.

Yhdenmukaisuus oikeudessa osallisuuteen ja työhön

On onni syntyä Suomeen ja asua maailman onnellisimmassa maassa. Hyvinvointivaltio takaa meille monia yhdenvertaisuutta edistäviä palveluita. Oppivelvollisuuteen perustuvan peruskoulun tavoitteena on turvata yhdenvertaisuus koulutuksessa koko Suomessa. Lisäksi peruskoulu tukee oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen antaen tarpeellisia tietoja ja taitoja. Yhteiskuntamme huolehtii myös mm. turvallisuudestamme, henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnistamme, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä työ- ja elinkeinopalveluista.

Ihmisten eriarvoisuus ja vastakkainasettelu ovat kuitenkin lisääntyneet, ja osa ihmisistä voi todella huonosti. Mennyt vuosi on lisännyt edellä mainittuja asioita, ihmisten yksinäisyys on lisääntynyt. Perheet, joissa ongelmia on ollut jo ennen koronaa tai terveydentila/henkiset voimavarat ovat vähäiset, ovat olleet suurimpia kärsijöitä.

Jäädessään yhteiskunnan ulkopuolelle ihmisen elämä kapeutuu. Toimeentulon epävarmuus ja osallisuuden kokemusten väheneminen voivat aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja jopa vihamielisyyttä. Jos tähän kaikkeen yhdistyy vielä henkilökohtainen kriisi, kuten esimerkiksi vammautuminen, alkaa ihmisen voimavarat olla koetuksella. Moni aivovamman saanut ihminen kuitenkin joutuu tähän tilanteeseen hyvinvointiyhteiskunnassamme vuosittain.

Työ tuo ihmiselle elämään merkityksellisyyttä, itsensä toteuttamisen ja kehittämisen mahdollisuuden, sosiaalisuutta ja toimeentulon. Suomen perustuslaissa turvataan jokaiselle oikeus työhön ja toimeentulon hankkimiseen valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Tämä perustuslain 2 luvun 18 §:n oikeus ei toteudu ainakaan aivovammautuneilla ihmisillä ilman taistelua, ja osalla ei taistelun myötäkään. Moni aivovammautunut henkilö joutuu kriisin keskellä taistelemaan omista perusoikeuksistaan, vaikka voimavarat ovat vähäiset ja aivovamma on voinut aiheuttaa toimintakykyä haittaavia oireita.

Jokaisen työpanos on arvokas ja näin ollen kaikkien työpanos tulisi hyödyntää. Työkokeilu ennen työhön palaamista on mahdollisuus selvittää jäljellä olevaa työkykyä ja mahdollista uudelleen kouluttautumisen tai työn muokkaamisen tarvetta. Työkokeilussa korostuu yhteistyö työnantajan, työkokeilijan ja työkokeilun kustantajan eli työeläkelaitoksen tai TE-toimiston kesken. Työnantajan tulee sitoutua ohjaukseen, valvontaan ja työkyvyn arviointiin.

Moni aivovamman saanut henkilö on kertonut vaikeudesta saada myönteistä päätöstä työkokeiluun pääsemisestä tai löytää itselleen työkokeilupaikkaa. Molemmissa tapauksissa voi olla kyse tietämättömyydestä aivovamman suhteen.

Aivovammaliitto haluaa kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja olla mukana mahdollistamassa työkokeilua työelämään palaavalle henkilölle. Työkokeilijoiden kanssa olemme oppineet keinoja, kuinka työelämä voi joustaa ihmisen tarpeiden ja terveydellisten asioiden mukaan. Samalla koko työyhteisö on mukana omaksumassa uudenlaista työkulttuuria. Tasa-arvoinen työyhteisö ei tarkoita työntekijöiden tasapäistämistä, vaan ennemminkin jokaisen työntekijän omien voimavarojen ja taitojen huomioimista työskentelyssä.

Haastankin kaikki työnantajat mukaan talkoisiin mahdollistamaan jokaiselle oikeus työhön ja osallisuuteen.

Päivi Puhakka
Toiminnanjohtaja, Aivovammaliitto

Vinkkejä työssä jaksamiseen

Miten ottaa puheeksi työnantajan kanssa kognitiiviset oireet? Miten huolehtia omasta hyvinvoinnista ja palautumisesta niin työpäivän aikana kuin sen jälkeen? Miten työtä voi mukauttaa ja sujuvoittaa? Mitkä asiat edistävät työn imua?

Näihin ja moniin muihin työelämään liittyviin kysymyksiin saat vastauksia alta löytyvästä vinkkipankista. Vinkkipankki on syntynyt Neuroneuvomo-hankkeen (2017–2020) tuloksena. Hankkeessa kehitettiin työelämävalmennusta Varsinais-Suomessa. Hanke oli Neuroliiton, Parkinsonliiton ja Aivovammaliiton yhteinen.

Tästä voit tutustua Neuroneuvomon vinkkipankkiin.

Pysy pystyssä: Lähes joka kolmas suomalainen on liukastunut vuoden aikana

Lähes joka kolmas suomalainen on kaatunut liukastumalla tämän tai edellisen talven aikana. Liukastuneista miltei kolmasosa loukkasi itsensä ja joka kahdeksas joutui olemaan töistä tai koulusta pois. Liukastumisten syinä ovat usein olosuhteet, mutta usein myös oma varautuminen on puutteellista. Pysy pystyssä -kampanja muistuttaa, että liukastumisia voi ehkäistä oikealla varustuksella.

Liikenneturvan tuoreen* kyselyn mukaan lähes joka kolmas suomalainen on liukastunut tämän tai viime talven aikana. Reilusti yli puolet mainitsi liukastumisen syyksi erittäin liukkaat olosuhteet.

Omalla toiminnalla voi estää liukastumisen

Keliin sopimaton kenkävalinta oli syynä liukastumiseen miltei kolmasosalla vastaajista. Kiire vaikutti taustalla joka kuudennessa tapauksessa ja tarkkaamattomuus, esimerkiksi puhelimeen katsominen, oli syynä 7 prosentilla.

”Olosuhteisiin ei juurikaan voi vaikuttaa, mutta omaan varustautumiseen ja toimintaan voi. Liukuesteet tai kunnolliset nasta- tai kitkakengät estävät liukastumisen myös lyhyillä siirtymisillä. Kiireen voi taklata varaamalla enemmän aikaa matkoihin ja esimerkiksi puhelinta kannattaa käyttää harkitusti kävelyn aikana”, summaa yhteen Liikenneturvan suunnittelija Laura Loikkanen.

Kolme prosenttia vastaajista mainitsi alkoholin tai muun päihdyttävän aineen syyksi liukastumiseen.

”Alkoholin käyttö lisää kaatumisriskiä merkittävästi. Mitä suurempi veren alkoholipitoisuus on, sitä enemmän tapaturmariski kasvaa. Alle 0,5 promillen humalassa tarkkaavaisuus heikentyy ja liikkeet muuttuvat kömpelömmiksi. Reaktioaika ja liikkeiden hallinta heikkenevät 0,5-1,0 promillen humalassa”, vahvistaa Ehyt Ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen.

Lähes kolmasosa liukastuneista satutti itsensä tapaturmassa

Jos jalankulkukeli on liukas, lähes puolet suomalaisista varustautuu yleensä aina liukuestein tai nastakengillä. Mutta samalla miltei kolmasosa ei varaudu liukkaisiin lainkaan. Selvityksestä käy ilmi, että yli 50-vuotiaat varautuvat parhaiten liukkaisiin keleihin ja käyttävät liukuesteitä tai nastakenkiä. Eroja löytyy myös miesten ja naisten välillä, sillä miehet käyttävät liukuesteitä tai nastakenkiä selvästi harvemmin kuin naiset.

Melkein kolmasosa liukastuneista oli satuttanut itsensä ja noin joka seitsemäs oli joutunut käymään lääkärissä tai terveydenhoitajalla.

Pystyssä pysymisen liikennemerkit

Pysy pystyssä –kampanjaa varten luodut liikennemerkit perustuvat seitsemään tärkeään askeleeseen, joita kampanjassa on nostettu vuosien aikana esiin. Liikennemerkeillä kannustetaan huomioimaan, että omalla toiminnallaan voi pienentää liukastumisen riskiä.

Pysy pystyssä –kampanja on käynnissä 13.-24.1.2021. Sosiaalisessa mediassa keskustelua voi seurata tunnisteella #pysypystyssä. Verkkosivuilla www.pysypystyssä.fi julkaistaan artikkeleita, joissa liukastumisia ja niiden ehkäisykeinoja käsitellään eri näkökulmista.

Pysy pystyssä –kampanjasta viestitään Kotitapaturma-sivun alla:

Facebook: https://www.facebook.com/kotitapaturma

Twitter: https://twitter.com/kotitapaturma

 

Lisätietoa:

Kampanjasta
Saara Aakko, suunnittelija, Suomen Punainen Risti, puh. 040 4806973, saara.aakko@punainenristi.fi

Kävely, työmatkaliikenne
Laura Loikkanen, suunnittelija, Liikenneturva, 020 7282 341, laura.loikkanen@liikenneturva.fi

Ehkäisevä päihdetyö
Maaret Väkinen, viestinnän asiantuntija, EHYT ry / Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, 050 327 0009, Maaret.Vakinen@ehyt.fi

Kampanjassa mukana

Aivovammaliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, LähiTapiola, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos.

*Liikenneturvan kyselytutkimuksen toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Kantar TNS Oy joulukuussa 2020. Siihen vastasi yhteensä 1017 henkilöä.

Neuroneuvomon työelämäneuvontaa ja -valmennusta tarjolla vielä elokuuhun asti

Neuroneuvomo-hanke on tuottanut työelämävalmennusta Varsinais-Suomen alueella sekä valtakunnallista työelämäneuvontaa Parkinsonliiton ja Aivovammaliiton kohderyhmille loppuvuodesta 2017 lähtien. Hankkeen työelämävalmennuksessa on ollut mukana jo liki 50 valmennettavaa ja työelämäneuvontaa on annettu yli 500 kertaa.

Hanke jatkuu vielä elokuuhun 2021 asti ja nyt valmennukseen pääsee myös Varsinais-Suomen ulkopuolelta verkkovalmennuksena. Myös hankkeen toteuttama valtakunnallinen työelämäneuvonta Parkinsonliiton ja Aivovammaliiton kohderyhmille jatkuu hankkeen loppuun asti.

Työelämävalmennus on tarkoitettu henkilöille, joilla työelämään osallistumisen haasteena ovat kognitiiviset oireet kuten uupumus, keskittymisen, tarkkaavaisuuden, hahmottamisen tai muistamisen vaikeutuminen tai haasteita oppimisessa. Asiakas voi olla joko työtä vailla tai haasteet voivat liittyä työssä pysymiseen.

Tyypillinen valmennus kestää noin 3 kk sisältäen henkilökohtaisia tapaamisia tai verkkotapaamisia yksilöllisen suunnitelman mukaisesti sekä tarvittaessa valmentajan mukana oloa työpaikalla tai työllistymiseen liittyvissä palavereissa.

Työelämäneuvonnasta saat vastauksia muihin työllistymiseen tai työelämässä jatkamiseen liittyviin kysymyksiin kuten tietoa työajan lyhentämisestä, työolosuhteiden järjestelyistä, ammatillisesta kuntoutuksesta sekä työllistymisestä osatyökykyisenä.

Lisätietoa: www.neuroliitto.fi/neuroneuvomo-hanke (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle Neuroneuvomo)

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje