Hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta!

Lämmin kiitos kaikille joiden kanssa olemme tehneet yhteistyötä kuluneen vuoden aikana.

Aivovammaliiton toimisto on suljettuna 23.12.2020 – 6.1.2021.

Toivotamme kaikille rauhaisaa joulua ja onnekasta uutta vuotta!

 

Joulukortissa on luminen maisema ja runo.

Aivovamma 2020 -tietokiertuewebinaarin tallenne on julkaistu

Aivovammaliito järjesti lokakuussa Aivovamma 2020 -tietokiertuewebinaarin, jossa luennoivat neurologi, neurotraumatologian professori Olli Tenovuo, tohtoriksi väitellyt neuropsykologi Jaana Sarajuuri sekä kokemuspuhuja Robson Lindberg.

Webinaarista on nyt julkaistu tekstitetty tallenne, jonka voit käydä katsomassa Aivovammaliiton YouTube -kanavalla tästä linkistä: Aivovamma 2020 -tietokiertuewebinaari (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle).

Vuoden viimeinen Aivoitus-lehti on ilmestynyt – osallistu lukijaraatiin!

Tämän vuoden viimeinen Aivoitus-lehti on ilmestynyt. Lehden teemana on tällä kertaa aivovammakonkarit.

Aivovammaliitto julkaisee neljä kertaa vuodessa Aivoitus-lehden eri teemoin. Lehti on erinomainen tietopaketti aivovammautuneille ja heidän läheisilleen sekä ammattilaisille. Aivoitus-lehdestä löytyy myös muun muassa jäsenyhdistysten kuulumisia ja tapahtumatietoja. Lehden saa automaattisesti, jos liittyy Aivovammaliiton jäseneksi. Jäseneksi voit liittyä tästä linkistä (linkki avautuu sisäiselle sivustolle). Lehden voi myös tilata erikseen 40 € hintaan verkkosivuiltamme tai tästä linkistä (linkki avautuu sisäiselle sivustolle).

Voit auttaa kehittämään lehteä ja toimitusta tekemään lehdestä lukijoille vielä mieluisemman, vastaamalla lukijaraadin kysymyksiin. Voit vastata nimettömänä, mutta yhteystiedot jättäneiden kesken arvotaan palkkio. Lukijaraatiin pääset tämän linkin kautta: https://www.aivovammaliitto.fi/…/aivoitus-lehden…/ (linkki avautuu sisäiselle sivulle)

Etäseminaari 27.1.: Aivovamma ja läheinen – voimavaraistava tuki sairaalahoidon aikana. Ilmoittaudu mukaan!

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke järjestää etäseminaarin Aivovamma ja läheinen -voimavaraistava tuki sairaalahoidon aikana 27.1.2021 klo 11.45-15.30.

Seminaarissa esitellään läheisten tukemiseksi luotu voimavaraistavan tuen malli, malliin sisältyviä materiaaleja sekä läheisille tarjolla olevia tukipalveluja.

Seminaari on suunnattu aivovammautuneita ja heidän läheisiään työssään kohtaaville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, vertais- ja kokemustoimijoille sekä opiskelijoille. Myös muut aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan!

Seminaari striimataan verkkoon ja siihen osallistutaan etänä.

Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä (linkki avautuu sivustolle webropol)

Lisätietoa seminaarista ja tarkempi ohjelma löytyy tästä linkistä (linkki avautuu sisäiselle sivustolle).

Lisätietoa:
Julia Lindlöf, projektikoordinaattori
julia.lindlof(at)aivovammaliitto.fi tai puh. 050 5201243

Inkeri Hutri, projektisuunnittelija
inkeri.hutri(at)aivovammaliitto.fi tai puh. 050 4751908

Pysy pystyssä: ota vinkit käyttöön talviliukkaiden varalle

Työikäisille sattuu runsaasti liukastumistapaturmia ja niiden vaikutukset näkyvät vuosittain merkittävinä kustannuksina ja sairauspoissaoloina. Liukastumisen riskipaikkoja ovat esimerkiksi oma piha tai työpaikan parkkipaikka. Pysy pystyssä –kampanja on antanut vinkkejä liukkaiden varalle jo 15 vuotta. Kampanjointi jatkuu tammikuun toisella viikolla.

Pysy pystyssä –yhteiskampanja on tuonut asian julkiseen keskusteluun

Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa laadittu ”Turvallisesti kaiken ikää – Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030″ nostaa Pysy pystyssä –kampanjan esiin yhtenä onnistuneena toimenpiteenä liukastumistapaturmien ehkäisyssä. Eri toimijoiden ja järjestöjen yhteiskampanja on muistuttanut suomalaisia talven liukkaudesta jo 15 vuoden ajan ja aihe on ollut esillä jo sitäkin kauemmin.

”Useat tuhannet suomalaiset joutuvat hakeutumaan terveyspalveluiden piiriin vuosittain liukastumistapaturman vuoksi. Yhteiskunnalle taloudellisesti suurimmat haitat aiheutuvat työikäisten tapaturmista sairauspoissaolojen kautta. Tapaturmien ehkäisyverkoston koordinoiman Pysy pystyssä –kampanjan puitteissa on ansiokkaasti edistetty talviliukastumisten ehkäisyn toimia ja tätä työtä on syytä jatkaa sekä edelleen tehostaa”, korostaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pirjo Lillsunde.

Liukastumistapaturmien yleisyyden vuoksi pienetkin muutokset tapaturmariskissä johtavat suuriin vaikutuksiin, joten tilanteen huomioimiselle on selkeä tarve.

Lihasvoima, koordinaatio ja tasapaino – fyysisen toimintakyvyn ylläpito tärkeää
Ikääntyneiden kaatumisten ehkäisytutkimuksista tiedetään, että tehokkain yksittäinen kaatumisia ehkäisevä toimenpide on fyysinen harjoittelu, joka parantaa liikkumis- ja toimintakykyä. Lihasvoima, koordinaatio ja tasapaino vaikuttavat yksilön kaatumisriskiin. Liikuntaharjoittelu on tärkeää kaiken ikäisille.

Huomioi keli jo etukäteen

Omalla toiminnallaan voi ehkäistä tapaturmia ja myös kävelijänä ennakointi on hyvä tapa.
”Mahdollinen liukkaus kannattaa tiedostaa jo ennen liikkeellelähtöä ja valita kengät kelin mukaan tai ottaa liukuesteet käyttöön. Jos keli mietityttää, kannattaa tarkistaa jalankulkusää Ilmatieteen laitoksen palvelusta (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle). Kävellessä taas kaikkein tärkeintä on keskittyä itse kävelyyn ja ottaa harkittuja askelia. Ja vaikka liikkeellä olisi autolla, myös auton kuljettajasta tulee jossain vaiheessa jalankulkija”, Liikenneturvan suunnittelija Eero Kalmakoski korostaa.

Lue lisää: Pysy pystyssä –kampanjan seitsemän askelta pystyssä pysymiseen (linkki avautuu ulkoiselle sivustolle).

Liukastumisen ehkäisyn liikennemerkit

Pysy pystyssä –kampanja on käynnissä 13.-24.1.2021, jolloin myös lanseerataan liukastumisen ehkäisyn liikennemerkit. Sosiaalisessa mediassa keskustelua voi seurata tunnisteella #pysypystyssä. Verkkosivuilla www.pysypystyssä.fi julkaistaan tammikuussa artikkeleja, joissa liukastumisia ja niiden ehkäisykeinoja käsitellään eri näkökulmista.

Pysy pystyssä –kampanjasta viestitään Kotitapaturma-sivun alla:

Facebook: https://www.facebook.com/kotitapaturma (linkki avautuu ulkoiselle sivulle)
Twitter: https://twitter.com/kotitapaturma (linkki avautuu ulkoiselle sivulle)

Kampanjassa mukana

Aivovammaliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, LähiTapiola, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, Sarva-nastakengät, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto, Suomen Punainen Risti, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos.

 

 

Kuva: Nina Mönkkönen, Liikenneturva

 

Tee kypärätemppu -hanke julkaisee podcast-sarjan!

Aivovammaliiton Tee Kypärätemppu -hanke on loppuvuoden ajan työskennellyt tiiviisti podcast-sarjan parissa, jossa tähtiroolissa ovat aivovamman saaneet henkilöt itse. Kypärätemppulaiset ovat käsikirjoittaneet, haastatelleet vieraat ja editoineet, jotta sarjassa vierailevat tähdet saisivat tilan ja paikan kertoa kokemuksistaan mahdollisimman vaikuttavalla tavalla. Podcast kulkee nimellä Fucking aivovammanen! ja se julkaistaan ainakin Spotifyssä, Soundcloudissa ja Suplassa tammikuussa 2021.

Podcast-sarja suunniteltiin alun perin kouluikäisille ennaltaehkäisevän aivovammatietoisuuskampanjan nimissä. Sarjan edetessä kuitenkin huomattiin, että tämä sarja voisi palvella laajempaakin yleisöä. Ote podcastissa on pidetty mahdollisimman nuorekkaana, rohkeana ja esimerkiksi äänitehosteilla on pyritty luomaan nuoria kiinnostavia elementtejä äänimaailmaan. Näistä syistä podcast saattaa kuulostaa ensituntumalta hieman erilaiselta, mihin on totuttu. Olemme kuitenkin halunneet kunnioittaa jokaista vierasta ja tuoda heidän tarinansa mieleenpainuvina esille. Toivomme, että podcastin sisältö voisi tuoda uutta ajattelun aihetta jokaiselle sen löytäneelle, oli kyseessä sitten vammautunut tai vammautumaton, nuori tai vanhempi kuulija.

Nimeä podcastille pohdittiin pitkään niin tuottajien, Artlab-studion ammattilaisten kuin myös vieraiden itsensä kanssa. Päädyimme siihen, että tässä kohdassa ei jarrutella: Fucking aivovammanen! on nimi, joka herättää huomiota, synnyttää paljon mielipiteitä –  ja ennen kaikkea toivottavasti kiinnostusta kuunnella itse sisältöä. Meidän tarkoituksemme EI ole kannustaa ketään käyttämään aivovammaa haukkumanimenä tai normalisoida vammaisuutta haukkumisen kohteena – päinvastoin. Podcastin sisällön pariin eksyvät kyllä ymmärtävät, mistä nimessä oikeastaan on kyse: jokainen aivovammaisuutta haukkumakohteena pitävä ei tiedä, mistä aivovammassa on kyse.  Ja juuri siksi olemme podcastin tehneet: jotta ihmiset tietäisivät enemmän, ymmärtäisivät paremmin ja näkisivät syvemmälle. Tuottajien mielestä tässä kohtaa on myös hyvä muistaa, että huomiota herättävä nimi voi jo itsessään toimia hyvänä markkinointikikkana, jolla podcastin pariin voidaan tavoittaa enemmän kuulijoita. Ja kuulijoitahan me haluamme, jotta aivovammatietoisuus kasvaa.

Podcastiin valikoitiin viisi teemaa (aiheitahan riittäisi vaikka kuinka paljon lisääkin, mutta rahat ja aika riittivät nyt tähän kokonaisuuteen): aivovamma väkivallan tuloksena, tunteet, seksuaalisuus, urheilu ja lopuksi Q & A- jakso, jossa vastataan yleisön kysymyksiin. Nämä teemat ovat kiinnostaneet etenkin nuoria ja näitä teemoja myös opettajat ovat toivoneet, joten ne nostettiin keskustelun pääaiheiksi. Keskustelu on haluttu pitää mahdollisimman rohkeana, avoimena ja kaunistelemattomana, huumoria unohtamatta.

Toivomme, että löydätte podcastin ja toivomme, että annatte siitä myös palautetta. Meille tekijöille tämä on ollut todella opettavainen ja tärkeä kokemus, tunteet ovat olleet pinnassa studiolla ja studion ulkopuolella. Seuraathan Tee Kypärätempun Instagramia tai Aivovammaliiton Instagramia, näissä kanavissa kerromme tarkemmin milloin ja miten podcast on kuunneltavissa.

Haluamme kiittää sydämestämme seuraavia henkilöitä, joita ilman emme olisi tätä voineet toteuttaa:

Studiolla vierailleet moottoriturvat ja supertyypit: Tarja Holopainen, Jani Saarinen, Robson Lindberg, Matilda Gustafsson, Anne Matoniemi ja Elina Aittoneva.

Studiolla linjan päässä vierailleet: Anna Norrgård, Pasi Mononen ja Laura Valtari.

Artlab-studion ammattitaitoinen ja tästä aiheesta innostunut väki.

 

Terveisin,
Tee Kypärätemppu -tiimi Henna & Anna

Historiallinen joulu

Kristitty maailma viettää joulua Jeesuksen syntymän muistoksi joulukuun 25. päivänä.

Historiallinen Jeesus ei kuitenkaan syntynyt joulukuussa, vaan todennäköisimmin syksyllä. Raamattu kertoo syntymän tapahtuneen lehtimajajuhlan aikana, jota vietettiin syys-lokakuussa. Jouluevankeliumissa mainitaan, että tuolloin oli paimenia kedolla vartioimassa laumaansa. Laidunkausi kesti keväästä syksyyn, joten joulukuussa ei karjaa laitumelle viety. Luukkaan evankeliumin mukaan enkeli ilmoitti Marialle, Jeesuksen äidille, raskaaksi tulemisesta joulukuussa. Siitä on yhdeksän kuukautta syyskuuhun.

Jeesus ei myöskään syntynyt vuonna nolla tai yksi, vaan todennäköisimmin viimeistään 4 – 1 eKr. Jeesuksen kerrotaan syntyneen Herodeksen valtakaudella, joka päättyi tämän kuolemaan. Herodes puolestaan kuoli todennäköisimmin 4 vuotta, mutta viimeistään vuotta ennen ajanlaskumme alkua.

Tiesitkö, että Raamatussa ei myöskään missään mainita, että Jeesuksen syntymäjuhlaa pitäisi ylipäätään viettää? Itse asiassa joulua alettiin viettää vasta 300-luvulla. Ajankohdaksi vakiintui sen nykyinen ajankohta monestakin eri syystä. Monet kansat olivat viettäneet talvipäivän seisausta joulukuun loppupuolella. Muinaiset roomalaiset viettivät voittamattoman auringon juhlaa eli sol invictusta juuri 25.12. Roomalaiset viettivät myös saturnalia-juhlaa talvipäivänseisauksen paikkeilla. Koska pakanalliset pyhät haluttiin syrjäyttää, otettiin Jeesuksen syntymän muistopäiväksi päivä, jolloin oli jo perinteisesti juhlittu pimeyden väistymistä ja valon voittamista. Sana ’joulu’ kuulostaa paljon yule-sanalta. Yule oli muinaisgermaanien talvijuhla, jota vietettiin joulu-tammikuussa. Juutalaiset puolestaan viettävät hanukkaa kahdeksan päivän ajan marras-joulukuun aikana. Hanukkaan kuuluu olennaisena kynttilöiden sytyttäminen – hieman adventtikynttilämme tavoin.

Moni meistä koristelee jouluna kuusen. Se on vielä suhteellisen nuori jouluperinne meillä, sillä se yleistyi Suomessa vasta 1900-luvun alkupuolella. Jouluna jaamme usein myös lahjoja. Lahjojen jakoa juuri jouluna perustellaan muun muassa sillä, että itämaan viisaat miehet toivat Jeesukselle lahjoja. Tosin itämaan tietäjien muistopäivä on vasta loppiaisena. Espanjassa onkin perinteisesti jaettu joululahjat vasta tuolloin. Lahjojen jakaminen kuului myös roomalaisten saturnalia-juhlaan. Joulupukin esikuva lienee nykyisen Turkin alueella elänyt piispa Nikolaus, joka jakoi lahjoja lapsille. Punanuttuinen ja pitkäpartainen ulkonäkö, jona joulupukin nykyään tunnemme, syntyi vasta 1930-luvulla Coca-Colan mainoskampanjan myötä.

Tämäkin joulun on historiallinen koronapandemian vuoksi. Moni joulukuinen tapahtuma on peruttu, järjestetään etänä tai ulkona turvavälein. Useassa perheessä on lomautuksia ja työttömyyttä, jotka oletettavasti vähentävät joulupöydän yltäkylläisyyttä. Toivottavasti meistä jokainen saa kuitenkin nauttia joulun ajasta täysin rinnoin, poikkeuksellisesta ajasta huolimatta. Oikein hyvää joulua!

Joulu kuulostaa kulkuselta.
Joulu tuntuu pumpulilta.
Joulu maistuu piparilta
tai namuselta
tai mantelilta.
Joulu näyttää tähtöseltä.
Joulu näyttää kynttilältä.
Joulu tuoksuu vihreältä
tai punaiselta
tai ruskealta.
Sillä joulukuusi on vihreä
ja kuusen oksan kätkössä
on piparipossun seurana
kirkkaanpunainen omena
– Kaarina Helakisa –

 

Pia Warvas
tiedottaja-päätoimittaja
Aivovammaliitto ry, Aivoitus-lehti

Ikimuistoinen vuosi 2020, joka opetti paljon uutta – meille kaikille!

Vuosi 2020 on ollut poikkeuksellinen. Kun vuoden alussa tammikuussa aloitin projektikoordinaattorin sijaisuuteni Aivovammaliitossa, en voinut kuvitellakaan mitä tämä vuosi toisi tullessaan. Arvasin kyllä, että tämä uusi työtehtävä tuo tullessaan paljon uusia taitoja, opin tuntemaan uusia ihmisiä ja saan kokemusta järjestötyöstä sekä sen yhteiskunnallisesta roolista konkreettisesti. Mutta näiden lisäksi olen oppinut niin paljon muutakin uutta, mitä en osannut vuoden alussa edes kuvitella. Enkä varmasti ole ainoa!

Hanke eteni koronasta huolimatta

Kirjoittelin maaliskuussa tähän samaiseen blogiin ja tuolloin Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen voimavaraistavan tuen mallia oli aloitettu rakentamaan konkreettisesti työpajoissa 2019 kerätyn tiedon pohjalta. Samoihin aikoihin COVID-19 virus tuli ja mullisti meidän kaikkien työ- ja siviilielämän. Nyt taaksepäin katsoessa, on uskomatonta, että kaikesta tästä huolimatta Tukea aivovammautuneen läheiselle -hanke eteni lähes aikataulussaan. Toki, joitain kevään suunnitelmia jouduttiin siirtämään, perumaan tai järjestelemään uudelleen. Kaiken kaikkiaan Aivovammaliitossa on kuitenkin koko tämän poikkeuksellisen ajan ollut yhdessä tekemisen meininki ja mieletön tsemppi päällä.

Sattumalta, ennen kuin koronasta oli edes kuultu, julisti Maailman terveysjärjestö WHO vuoden 2020 sairaanhoitajien ja kätilöiden vuodeksi. Ja sellainenhan tämä vuosi 2020 todellakin on ollut, kaiken muun lisäksi. Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeen tärkeänä yhteistyökumppanina ovat läheisten ja monien muiden ammattilaisten ohella sairaanhoitajat, jotka hankkeessa ovat toimineet hoitotyön asiantuntijoina. He ovat osaltaan olleet ideoimassa ja rakentamassa voimavaraistavan tuen mallia läheisille hankkeen alusta alkaen. Kuten olettaa voikin, korona vaikutti isosti myös hankkeen ja hoitotyön asiantuntijoiden yhteistyöhön. Erityisesti keväällä hoitajia tarvittiin kipeästi koronapotilaiden hoidossa sekä hoitoon varautumisessa. Siinä tilanteessa hoitajaresursseja ei ollut irrottaa kehittämistoimintaan, vaan kaikki resurssit kohdistettiin siihen, että koronapotilaat ja muut kriittisesti sairaat potilaat saivat tarvitsemaansa hoitoa. Onneksi, nyt kun tilanne on hieman selkiytynyt koronan suhteen, olemme taas syksyllä päässeet konkreettisemmin tekemään yhteistyötä näidenkin asiantuntijoiden kanssa.

Sairaanhoitajien ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten osaamisella on suuri merkitys aivovammapotilaiden hoidossa. Aivoitus -lehdessä (3/20) haastateltiin kahta sairaanhoitajaa, jotka työskentelevät teho-osastolla, jolla hoidetaan aivovammapotilaita. He kuvaavat, että työ on haastavaa, mutta myös palkitsevaa. Aitoa iloa hoitajalle tuo se, kun näkee, että potilas toipuu. Toivotaan siis, että hankkeen päättymisen jälkeenkin tulevaisuudessa tämä eri sektoreiden välinen yhteistyö jatkuu ja eri tahojen osaamista pystytään hyödyntämään. Koska kaikkien näiden eri toimijoiden päämäärä on kuitenkin yhteinen: potilaiden/asiakkaiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Hankkeen tulevaisuuden suunnitelmia

Syksy on jo pitkällä. Vaikka korona edelleen jyllää keskuudessamme, on voimavaraistavan tuen malli nyt valmistunut. Seuraavaksi sitten onkin aika kertoa mallista ympäri Suomea työskenteleville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, vertaistukijoille sekä kokemustoimijoille ja ottaa malli konkreettisesti käyttöön osana aivovammautuneiden henkilöiden läheisten tukemista. Heti tammikuussa 2021 toteutetaan seminaari, jossa ammattilaisia koulutetaan mallin ja materiaalien käyttöön. Lisätietoa seminaarista ja hankkeen muusta etenemisestä saa Aivovammaliiton nettisivujen kautta.

Hanke kokee taas vuoden vaihteessa muutoksia työntekijöiden parissa. Minun on aika siirtyä uusiin tehtäviin Julian palatessa perhevapaalta ja sijaisuuteni Aivovammaliitossa päättyy. Haluankin tässä kohtaa kiittää kaikkia, niin Aivovammaliiton työntekijöitä kuin liiton jäseniä sekä heidän läheisiään tästä todella mielenkiintoisesta ja opettavaisesta vuodesta. Aivovammaliitossa on jäseninä ja työntekijöinä upeita tyyppejä ja aito tekemisen meininki. Toivon, että ensi vuonna yhä useampi meistä voisi koittaa elää elämäänsä Robson Lindbergin moton mukaisesti: “See the invisible, do the impossible”.

Kirjoittaja: Inkeri Hutri, Projektikoordinaattori

 

Tukea aivovammautuneen läheiselle -hankkeeseen keskittyvissä blogikirjoituksissa ovat kirjoittajina hankkeen työntekijät, kehittämistyöhön osallistuvat läheiset, opiskelijat sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Yhteistyössä hankkeessa ovat HUS, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Aivotalo, OLKA, Suomen Neurohoitajat ry, Sairaanhoitajaliitto sekä Itä-Suomen yliopisto.

 

Aivovammaliitto hakee suunnittelijaa vertaistuki- ja kokemustoimintaan

Aivovammaliitto ry on valtakunnallinen aivovammautuneiden ja heidän läheistensä etujärjestö. Meidän tavoitteenamme on edistää aivovammautuneiden henkilöiden yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

Haemme toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen vertaistuki- ja kokemustoiminnan suunnittelijaa työskentelemään mukavaan ja innovatiiviseen työyhteisöömme.

Vertaistuki- ja kokemustoiminnan tavoitteena on, että jokaisella aivovammautuneella ihmisellä ja hänen läheisellään on vertaistukea ja kokemustietoa saatavilla paikkakunnasta riippumatta.

Suunnittelijan työtehtäviin kuuluu:

·       Nuorten sometoiminnan kehittäminen yhdessä aivovammautuneiden nuorten kanssa
·       Vertaistuellisten tapahtumien organisointi
·       Vertaistuellisten chattien päivystys, moderointi ja vapaaehtoisten tukeminen
·       Vapaaehtoisten vertaistuki- ja kokemustoimijoiden ohjaus, neuvonta ja kouluttaminen
·       Toiminnan kehittäminen vapaaehtoistoimijoiden kanssa
·       Vertaistuki- ja kokemustoiminnan viestintä- ja markkinointitehtävät
·       Videoiden ja oppaiden tuottaminen vapaaehtoistoimijoiden tueksi
·       Verkostoyhteistyö
·       Toiminnan seurannan ja arvioinnin työtehtävät

Työssä tarvitaan taitoa toimia digitaalisissa toimintaympäristöissä ja suunnittelijan työtehtäviin kuuluu verkkokoulutusten, -tapahtumien ja -ryhmien ohjaaminen ja suunnittelu. Suunnittelija työskentelee vertaistuki- ja kokemustoiminnan kokonaisuudesta vastaavan työntekijän työparina. Työtä tehdään ja kehitetään yhdessä vapaaehtoistoimijoiden kanssa, joten järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan tuntemus on eduksi työssä.

Työpaikkasi sijaitsee Helsingin Malmilla. Työ edellyttää matkustusvalmiutta ja sisältää jonkin verran ilta- ja viikonlopputyötä. Työsuhde alkaa mahdollisimman pian. Työssä noudatetaan Sosiaalialan järjestöjen työehtosopimusta.

Jos kiinnostuit työtehtävästä jätä työhakemuksesi työnhakulomakkeeseen 16.12.2020 mennessä: https://webropol.com/s/tyonhakulomake

Liitä työhakemukseen ansioluettelo, palkkatoive ja linkki korkeintaan 1,5 minuutin mittaiseen videoon, jossa kerrot

1) kuka olet,
2) miksi haluat suunnittelijan tehtävään ja
3) miksi juuri sinut kannattaisi valita tehtävään.

Lisätietoja:
Suunnittelija Leena Koivusaari 7.12.2020 ja 11.12.2020
leena.koivusaari(at)aivovammaliitto.fi ja puh. 050 306 4181

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje