Liiton toimisto suljettu joulun välipäivinä

Aivovammaliiton toimisto on suljettu 24.12.2016 – 6.1.2017 eli joulusta loppiaiseen. Kaikki eivät lomaile aivan täsmälleen samaan aikaan, mutta parhaiten toimihenkilöt tavoittaa jälleen 9.1.2017 alkaen. Voit jouluvapaiden aikanakin lähettää sähköpostia tavoittelemallesi työntekijälle, ja hän vastaa sorvin ääreen palattuaan.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Perustoimeentulotuki Kelaan vuoden vaihteessa

Perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan vuoden vaihteessa. Uudistus tuo yhdenvertaisuutta, sillä nykyisin päätöksissä ja käsittelyajoissa voi olla kuntakohtaisia eroja.

Vuoden 2016 loppuun asti toimeentulotukea myönnetään oman kunnan sosiaalitoimesta. Jos tukea tarvitsee vielä tämän vuoden joulukuulle, osoitetaan hakemus vanhaan tapaan oman kunnan sosiaalitoimistoon. Sosiaalitoimisto voi tehdä päätöksen, joka on voimassa maaliskuuhun 2017. Tämä ehkäisee siirtymäajan ruuhkia Kelassa. Viimeinen kunnasta saatu päätös pitää kuitenkin säilyttää, sillä sitä tarvitaan, kun haetaan perustoimeentulotukea Kelasta ensimmäistä kertaa.

Ensi viikolla, eli 12.12.2016, avataan kela.fi/asiointi-sivulla verkkolomake, jonka kautta tukea voi hakea ensi vuodelle. Kelan maksamat perustoimeentulotuet tulevat tilille ensimmäistä kertaa 2.1.2017. Perustoimeentulon puhelinpalvelu avataan myös 12.12.2016. Hakemuksen liitteineen voi palauttaa sähköisesti, täyttämällä paperilomakkeen tai poikkeustapauksissa myös suullisesti: uutena vanhaan malliin verrattuna tulee mahdollisuus hakea poikkeustapauksissa tukea puhelimitse, jos mikään muu hakutapa ei onnistu. Uutta on myös mahdollisuus kiireelliseen toimeentulotukeen esimerkiksi sairastumisen tai onnettomuuden vuoksi. Reseptilääkkeiden ostoon oikeutettu maksusitoumus muuttuu paperilappusesta sähköiseksi. Uusi maksusitoumus on turvallisempi, sillä sitä ei voi hukata, se ei voi joutua vääriin käsiin, eikä se ole apteekkikohtainen.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kunnan harteille. Kela voi toimittaa täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea varten hakemukset asiakkaan pyynnöstä suoraan kuntaan. Asiakas voi hakea näitä tukia myös itse.

Arvioidaan, että vuonna 2017 toimeentulotukea saa 320 000 kotitaloutta, joihin kuuluu 495 000 saajaa. Toimeentulotuensaajista 11,3 % on eläkeläisiä ja 7,4 % tulottomia.

Lisätietoa toimeentulotukiuudistuksesta saat Kelan sivuilta.

Sopeutumisvalmennusesite ilmestynyt

Aivovammaliiton Kurssi- ja lomatoimintaa aivovammautuneille kuntoutujille 2017 -esite on valmistunut. Esite sisältää Aivovammaliiton, Tatun, MLL:n, Validian, Rokuan ja Kuntoutuskeskus Kankaanpään sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit, tiedot Tampereen ja Oulun ensitietopäivistä, Aivovammaliiton tuetut lomat ja sosiaaliset luontokuntoutuslomat (soluku). Aivovammaliiton kurssien hakulomakkeen voi täyttää myös nettisivuillamme 

Tuetuille lomille ja soluku-lomille hakeudutaan suoraan MTLH:n kautta  Huomaathan, että tuetut lomat ja soluku-lomat eivät ole sopeutumisvalmennusta, joten ne eivät sulje pois toisiaan. Saman vuoden aikana voi halutessaan hakea ja päästä sekä ”sopparille” että tuetulle lomalle!

Voit lukea esitettä sähköisenä  sope_2017 tai tilata painetun esitteen Aivovammaliitosta.

Humalatila syypää aivovammaan

Viikolla 46 on jo 13. valtakunnallinen Aivovammaviikko! Tänä vuonna muistutamme, että selvälläkin päällä voi sattua, mutta alkoholi lisää muun muassa tapaturmariskiä!

Marge Miettinen sai aivovamman vuonna 2011 pudottuaan 8,5 metrin matkan päätyen asvaltille. Kuten 60 prosentissa aivovammatapauksista, oli Miettinen vammautuessaan humalassa. Mutta kuten moni muukin humalassa vammautunut, ei hänkään ollut ongelmakäyttäjä, vaan ihan tavallinen silloin tällöin -juhlija.

-Olimme olleet isolla porukalla ravintolassa ja olin sillä kerralla vahvasti humalassa. Tulimme ravintolasta silloisen miesystäväni, eli nykyisen aviomieheni, asunnolle ja menimme viherhuoneeseen, joka on ikään kuin lasitetun parvekkeen ja huoneen välimuoto. Avasin kolmannessa kerroksessa sijaitsevan parvekkeen ikkunat ja istahdin matalan kaiteen edessä olevalle penkille. Olin siitä horjahtanut kaiteen yli ja syöksynyt maahan. En muista tästä itse mitään, aivovamma pyyhki muistini näiltä osin, mutta näin minulle on jälkikäteen kerrottu, Marge Miettinen kertoo.

Törmäyksen seurauksena hän sai erittäin vaikean aivovamman ja vartalon vasen puoli halvaantui. Selittämättömän, kahdeksan vuorokautta kestäneen, tajuttomuuden vuoksi hänen päänsä kuvattiin ja hänellä todettiin MRI:ssä eli magneettikuvauksessa frontaalipainotteinen erittäin vaikea diffuusi aksonivaurio aivoissa.

-Olin reilun kuukauden teho-osastoilla Kuopiossa ja kotikaupungissani Jyväskylässä, reilun kuukauden vaativan hoidon osastolla, sillä minulla oli vielä tuolloin trakeostomia eli henkitorveen tehty reikä, ja reilun kuukauden kuntoutusosastolla.

Miettinen kertoo, että juhliminen, johon liittyi myös alkoholin nauttimista, oli aivan normaalia viikonloppukivaa – ei päivittäistä tai muutenkaan säännöllistä humalahakuista juomista. Miettisellä oli kiireinen työ teleoperaattorin asiakaspalvelussa.

-Puheluita tuli kuuden linjan kautta, työ oli erittäin hektistä ja minä rakastin joka hetkeä! Nautin työstäni, suuri osa asiakkaista oli asiallisia ja hankalatkin asiakkaat otin haasteena, jotka sain tyyntymään hyvällä palvelulla ja positiivisuudellani.

Törmäys jätti jälkensä

-Vuonna 2014 työeläkeyhtiö siirsi minut eläkkeelle. En ollut hakenut, enkä halunnut, eläkkeelle, mutta voimakkaiden aivovamman jälkitilan oireiden vuoksi työeläkeyhtiö katsoi, ettei minusta ole enää edes toiselle alalle koulutuksen kautta työkykyiseksi.

Onnettomuus jätti jälkeensä voimakkaan uupumuksen ja tasapainovaikeuksia sekä tukun muita vaivoja.

-Väsyessäni aivovamman jälkitilan oireet voimistuvat ja korostuvat. Logiikkani pettää, eikä aivotoimintani ole terävää – hyvä, kun osaan oireiden ollessa voimakkaimmillaan edes täyttää tulostimeen papereita.

Aivovamman myötä Miettinen käyttää alkoholia enää varovaisesti ja harkiten.

-En oikein kestä enää alkoholia, sillä jo valmiiksi huono tasapainoni menee alkoholista entistä huonommaksi. Myöskään jatkuvasti tarvitsemani lääkitys ei sovi yhteen alkoholin kanssa.

Lue Aivoituksesta 4/2016 lisää Marge Miettisestä! pikkumarge

Kuluttajaparlamentin kannanottoja: 1) 40 % tinkinyt lääkkeiden ostosta, 2) Moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palveluitta

Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt, joista Aivovammaliitto on yksi, eivät hyväksy hallituksen vähävaraisiin ja sairastaviin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Vaikuttamisfoorumi selvitti kuluttajakyselyllä mitä säästötoimet merkitsevät ihmisten elämässä ja onko tilanne johtamassa siihen, että yhä useampi kuluttaja joutuu tinkimään perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan. Tulosten mukaan monet pitkäaikaissairaat eläkkeensaajat ja työttömät kipuilevat jo nyt toimeentulonsa kanssa ja tinkivät omasta terveydenhoidostaan. Merkittävä osa vastaajista koki leikkausten heikentävän omaa toimeentuloa sekä terveydenhoitoa entisestään. Järjestöjen mukaan leikkaustoimenpiteet tulevat säästöjen sijaan kasvattamaan kestävyysvajetta sekä lisäämään väestön terveyseroja ja syrjäytymistä.

 Sipilän hallituksen valmistelemat ja toteuttamat leikkaukset ovat korottaneet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja, nostaneet Kelan korvaamien matkojen sekä lääkkeiden omavastuuosuuksia ja pienentäneet yksityisen hammaslääkäri- ja lääkärikäynnin Kela-korvauksia. Vuodelle 2017 on kaavailtu 134 miljoonan euron leikkauksia lääkekorvauksiin. Myös vammaisten henkilöiden palveluista aiotaan säästää 61 miljoonaa euroa. Samanaikaisesti asumiseen sekä eläkkeisiin liittyviä indeksikorotuksia on jäädytetty tai toteutettu vähennyksinä.

Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Hallituksen säästötoimenpiteistä kaikkein ongelmallisimmiksi vastaajat kokivat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotukset (60 %), lääkekorvausten 50 euron alkuomavastuun (33 %) ja Kelakorvausten leikkaukset hammaslääkärillä käynnin kustannuksista (32 %).

Puolet kyselyyn vastanneista on joutunut tinkimään taloudellisista syistä omasta terveydenhoidostaan. Joka toinen vastaaja on jättänyt rahan puutteen vuoksi käyttämättä terveydenhuollon palveluita kuten lääkäriä, ja 42 prosenttia on tinkinyt lääkkeiden ostosta.

Kyselytulosten mukaan enemmistöllä (61 %) vastaajista nykyiset tulot eivät riitä kattamaan pakollisia menoja ja 64 prosenttia vastaajasta tinkii ruokamenoissa rahan puutteen vuoksi. Osa vastaajista (15 %) on rahan puutteessa nähnyt jopa nälkää. Merkittävä osa vastaajista arvioi joutuvansa jatkossa tinkimään entistä useammin perustarpeistaan sekä terveydenhoidostaan kuten terveydenhuollon palveluiden käytöstä ja lääkkeiden ostosta.

Pienituloisilla on tutkitusti heikommat edellytykset huolehtia terveydestään. Hallitusohjelmaan on merkitty yhdeksi hyvinvointiin ja terveyteen liittyväksi tavoitteeksi terveyserojen kaventaminen. Nyt toteutetut ja suunnitellut leikkaukset ovat räikeässä ristiriidassa tavoitteen kanssa.

 Kuluttajaparlamentti kartoitti hallituksen leikkausten ja säästötoimenpiteiden vaikutuksia kuluttajien talouteen ja terveydenhoitoon. Kysely toteutettiin 10.5.–31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat erityisesti pitkäaikaissairaat, opiskelijat, työttömät, eläkeläiset ja vammaiset. Kyselyvastauksissa eläkeläisten osuus korostui. Kyselyyn vastasi 2 537 henkilöä, joista noin 80 prosentilla oli jokin pitkäaikaissairaus. Lisätietoa kyselystä Kuluttajaliiton sivuilta osoitteesta: http://bit.ly/2eO6n5E

Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä tilaisuudessa. Hallituksen säästötoimia koskevaan kannanottoon yhtyi muun muassa Aivovammaliitto. 

Lisäksi järjestöt kartoittivat kyselyllä lasten ja nuorten kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää. 

Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten kriisipalveluiden kehittämiseen kiinnitetään huomiota sote-uudistuksen yhteydessä. Kriisipalveluiden kehittämistarpeet tulee tunnistaa myös lasten ja perheiden palveluita uudistavassa hallituksen kärkihankkeessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa.

Erityisesti tulee turvata valtakunnallisesti riittävät resurssit sekä osaaminen lasten ja nuorten auttamiseen traumaattisessa kriisissä. Lisäksi tulee yhdenmukaistaa kuntien kriisiavun järjestämisen tapoja tarvittavilta osin. Kriisiavusta tiedottamista sekä palveluohjausta tulee kehittää valtakunnallisesti, jotta kriisiapua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarpeisiin vastaava palvelua oikea-aikaisesti.

Aivovammaliitto huolissaan vakuutuslääkärikäytännöistä

Aivovammaliitto ry:n syysliittokokous on hyvin huolissaan aivovammaisten henkilöiden ja vakuutusyhtiöiden välisistä toistuvista kiistatilanteista, joissa vakuutusyhtiöiden päätökset poikkeavat selvästi vammaista ihmistä hoitaneiden lääkäreiden asiantuntijalausunnoista.

Liitto tutki syksyllä 2016, miten asiointi vakuutusyhtiön kanssa sujui vammautumisen jälkeen. Kyselyyn vastasi 521 henkilöä, mikä on noin neljännes Aivovammaliiton jäsenmäärästä. Vastanneista jopa 76 prosentilla oli vammautumisen jälkeen vaikeuksia vakuutusyhtiön kanssa, ja heistä hieman yli puolet turvautui asianajajan apuun. Oikeusjutuista 53 prosenttia päättyi vammaisen hyväksi. Erään aivovamma-asioihin erikoistuneen asianajajan jutuista 97 prosenttia päättyi asiakkaan eduksi.

Suomessa on kuitenkin vain kourallinen aivovamma-asioihin perehtyneitä juristeja. Jo heidän löytämisensä on haasteellista vammautuneelle, joka usein kärsii väsymisestä ja aloitekyvyttömyydestä. Lisäksi monella vammautuneella ei edes ole varaa asianajajan käyttöön.

Kun vakuutusyhtiöillä on hallussaan kaikki alan tietämys, mutta vammautuneen on tultava toimeen omillaan, on kiistely vammautuneelle usein ylivoimaista.

Vakuutusyhtiöiden yleinen käytäntö hylätä merkittävä osa aivovammaisuuteen liittyvistä korvauksista aiheuttaa vammaisille ihmiselle loppuelämän pituisia ongelmia. Tulotaso jää alhaiseksi ja vaikka jossakin vaiheessa – usein vuosienkin taistelun jälkeen – vammainen voittaisikin tapauksensa, on toipumista edistävä kuntoutus jo viivästynyt. Tämä aiheuttaa merkittävää toimintakyvyn alenemista.

Kansanedustaja Jari Ronkainen on alkanut valmistella vakuutuslääkärien toimintaan liittyvää lakialoitetta. Ronkainen myös pohtii, pitäisikö vakuutuslääkäreiden ammattikunta siirtää yhtiöiltä valtiolliseksi elimeksi tai vaihtoehtoisesti velvoittaa vakuutusyhtiöt kustantamaan laajat tutkimukset silloin, kun yhtiö tekee hoitavan lääkärin lausunnosta selkeästi poikkeavan päätöksen.

Aivovammaliiton mielestä asiantila voi kohentua vain tarpeellisilla lakimuutoksilla. Nykytila on vammaisten kannalta epäoikeudenmukainen ja epätyydyttävä.

Nyt juhlitaan elämää! Jäsenhintaisia pääsylippuja ovelta

Kuka tahansa meistä voi kaatua, pudota tai joutua liikenneonnettomuuteen ja saada tapaturmaisen aivovamman. Yksi heistä on 24-vuotias entinen ratsastusvalmentaja Saara Auvinen. Hän lensi työtapaturmassa elokuussa 2014 pukittaneen hevosen selästä katapulttina kovalle hiekkakentälle ollessaan kouluttamassa hevosta. Putoamisen seurauksena hänelle tuli aivovamma ja kaularankavamma, eikä hän voi niiden jälkitilan vuoksi harjoittaa ammattiaan.

Koska kuntoutusasiat eivät edenneet vakuutusyhtiön kustantamana oletusten mukaisesti, on elintärkeä kuntoutus jäänyt vaillinaiseksi. Vastaukseksi tähän Saaran tukijoukot halusivat auttaa toipumista ja ideoivat Juhli elämää -tukikonsertin ja huutokaupan. Tapahtuman tuottaa Sampsa Astala ja yhtenä järjestäjänä on Aivovammaliitto ry. Tapahtuman tuotosta kolmasosa lahjoitetaan Aivovammaliitolle muiden auttamiseksi. Juhli Elämää -tukikonsertissa esiintyvät mm. Mariska, Jore Marjaranta, Sampsa Astala (Ex-Lordi), Hanna Maaria (Cheek – Sä huudat), Afromikko, Timo Rautiainen & Jussi Lampi ja ulkomaanvarauksella Saara Aalto sekä stand up -koomikko Jack Björklund.

Aivovammaliitto järjestää valtakunnallisesti monenlaista koulutusta aivovamman saaneille ja heidän läheisilleen. Aivovammaliitto järjestää muun muassa maaliskuussa 2017 juhlasymposiumin, jossa pureudutaan aivovammaisten hoitoketjun onnistumisiin ja epäonnistumisiin. Symposiumista laaditaan ja luovutetaan poliittisille päättäjille muistio, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä, pureudutaan epäkohtiin ja esitetään niihin ratkaisuja. Lisäksi liitto järjestää vuosittain muun muassa vertaistukikoulutusta ja välittää vertaistukihenkilöitä, tukee yhdistystoimintaa, järjestää eri aiheisiin keskittyneitä sopeutumisvalmennuskursseja, kouluttaa ammattilaisia, jotka kohtaavat työssään aivovamman saaneita ihmisiä sekä laatii esitteitä, tiedottaa laajasti ja julkaisee Aivoitus-lehteä. Aivovammaliitto järjestää vuosittain myös lukuisia muita koulutus- ja luentotilaisuuksia jäsenilleen.

Tukikonsertti järjestetään On the rocks –ravintolassa Helsingissä (Mikonkatu 15)  tiistaina 4.10.2016 klo 19.00 alkaen. Tule sinäkin juhlimaan elämää ja auttamaan aivovamman saaneita ihmisiä! Lippuja tilaisuuteen myy Tiketti.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: juhli.elamaa@gmail.com

Aivovammaliiton jäsenet pääsevät konserttiin alennuksella! Jäsenille tilaisuus maksaa vain 25 euroa (normaalihinta 36,50 €) Jäsenhintaisen lipun voi ostaa On the rocks -ravintolan ovelta 4.10.2016 klo 19.00. Ennakkoon ostettuihin lippuihin ei alennusta voi valitettavasti saada. 

Vertaistukihenkilökurssi aivovammautuneille ja läheisille Tampereella

Aivovammaliitto järjestää 15.-16.11.2016 vertaistukihenkilökurssin aivovammautuneille ja läheisille Tampereella.

Aika:
Tiistai 15.11. klo 10.00 – 16.00
Keskiviikko klo 16.11. 10.00 –15.00

Paikka: Vatenk (Pellervonkatu 9, huone 1010 33540 Tampere)
Vertaistuki on saman elämänkokemuksen jakavien henkilöiden välistä tukea ja ajatusten jakamista.
Aivovammaliitto kouluttaa nyt Tampereella uusia vertaistukihenkilöitä. Vertaistukihenkilö huolehtii vertaistuen toteutumisesta joko kahden kesken ajatuksia vaihtaen tai ryhmässä. Vertaistukitoiminta perustuu yhdenvertaisuuteen, toisen ihmisen kunnioittamiseen ja arvostukseen sekä vapaaehtoisuuteen. Vertaistukihenkilöltä tarvitaan kykyä kuuntelemiseen, halua auttaa sekä riittävästi aikaa toimin-taan sitoutumiseen. Vertaistukijoita sitoo vaitiolovelvollisuus. He ovat hyväksyneet oman tai läheisensä vammautumisen. Vertaistukihenkilökoulutuksen jälkeen voit toimia vertaistukihenkilönä tai ryhmän ohjaajana aivovammayhdistyksen tai liiton toiminnassa. Kurssille voivat osallistua myös aiemmin kouluttautuneet vertaistukihenkilöt.
Aivovammaliitto tukee vertaistukitoimintaa ja järjestää vapaaehtoisille jatkokoulusta. Koulutuksen suorittaminen edellyttää yhdistyksen jäsenyyttä tai jäseneksi liittymistä. Ohjelma ja lisätiedot lähetetään ilmoittautuneille marraskuun alussa.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset kurssille torstaihin 30.10.2016 mennessä!

Anna-Mari Bruns
Palvelusuunnittelija
puh. 050 550 0541
tai anna-mari.bruns(at)aivovammaliitto.fi

Sopeutumisvalmennuskurssit 2017

Vuoden 2017 sopeutumisvalmennuskurssit on julkaistu. Lisätietoja ja hakuohjeita saa loka-marraskuussa ilmestyvästä esitteestä sekä Aivoituksen sivuilta.

Kurssit, joille voi tulla vammautunut henkilö yksin, tai vammautunut henkilö läheisensä kanssa

3.-7.4.2017 Parikurssi aivovammautuneelle ja puolisolle

Loma- ja kurssikeskus Högsand, Högsandintie 30, 10820 Lappohja

15.-19.5.2017 Työuran jälkeen vammautuneiden ja heidän läheistensä kurssi
Loma- ja kurssikeskus Högsand, Högsandintie 30, 10820 Lappohja

21.-25.8.2017 Väsyvyyskurssi vammautuneelle ja läheiselle
Loma- ja kurssikeskus Koivupuisto, Petäjäntie 137, 33480 Ylöjärvi

18.-22.9.2017 Mitä nyt? – kurssi vastavammautuneille tai äskettäin diagnoosin saaneille kuntoutujille ja heidän läheisilleen
Loma- ja kurssikeskus Högsand, Högsandintie 30, 10820 Lappohja

6.-10.11.2017 Voimavaroja arkeen – kurssi jo pidempään vamman kanssa eläneille kuntoutujille ja heidän läheisilleen Loma- ja kurssikeskus Koivupuisto, Petäjäntie 137, 33480 Ylöjärvi

Perhekurssit:

5.-9.6.2017 Perhekurssi 1 – Alle kouluikäisten ja pienten koululaisten perheille
Nuorisokeskus Piispala, Kurssitie 40, 43300 Kannonkoski

7.-11.8.2017  Perhekurssi 2 – Isojen koululaisten ja teini-ikäisten perheille
Nuorisokeskus Piispala, Kurssitie 40, 43300 Kannonkoski

@aivovammaliitto

Tilaa uutiskirje